Kun Oskari Mörö ilmoitti toukokuussa lopettavansa juoksijanuransa, espoolainen joutui kohtaamaan huippu-urheilijoille universaalin ja väistämättömän kysymyksen: mitä tehdä elämässä seuraavaksi?
Mörö ei jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan hoiti perhearjen keskellä opinnot loppuun ja teki töitä juonto- ja puhujankeikkojen parissa. Seuraava suunta työelämässä oli ollut mietinnässä jo jonkin aikaa.
– Olen aina ollut tyyppinä all-in. Uran jälkeen tuli painittua, mikä olisi se seuraava iso juttu, Mörö kertoo Yle Urheilulle kotonaan Espoossa.
Marraskuussa alkoi tapahtua, kun Mörön puhelimeen kilahti tekstiviesti. Viestin lähettäjä oli Läpimurtosäätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Lang, joka pyysi Möröä soittamaan.
Muutamaa tuntia myöhemmin kaksikko istui Talin tenniskeskuksen katsomossa seuraamassa Otto Virtasen ottelua Helsingin haastajaturnauksessa. Tapaamisessa Lang tarjosi Mörölle työtä, jonka vastaanottamista ex-aiturin ei tarvinnut miettiä kauaa.
Miljoonia lupauksille ja ruohonjuuritasolle
Vuonna 2022 perustettu Läpimurtosäätiö on suomalainen voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tarkoitus on lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tukeminen. Perustamisvuonna sen pääoma oli kolme miljoonaa euroa.
Säätiön tavoitteena on kerätä vuoteen 2030 mennessä pääomaa 30 miljoonaa, josta on nyt kasassa puolet. Varainhankinnan vauhdittamiseksi Möröstä tuli vasta säätiön toinen työntekijä toiminnanjohtaja Hilkka Koskenrannan rinnalle.
– Rooliini kuuluu vahvasti uusi asiakashankinta. Tammikuussa pitäisi olla 3–5 tapaamista per viikko, kumppanuuspäällikkönä toimiva Mörö kertoo.
Alkutaival uudessa pestissä on ollut Mörölle rohkaiseva. Toiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on ollut lähellä yritysjohtajien ja lahjoittajien sydäntä.
Joulun alla lahjoittajien joukkoon liittyi tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hän lahjoitti Läpimurtosäätiölle 250 000 euroa.
– On huikea asia, että myös korkein mahdollinen taho on nähnyt toimintamme vaikuttavuuden. Yhteistyössä yksityishenkilöiden ja yritysten kanssa olemme erittäin merkittävä toimija tällä sektorilla.
Yksi tukikohteista ovat säätiön nimen mukaisesti läpimurron kynnyksellä olevat huippu-urheilijat. Vuonna 2025 säätiö myönsi 7 000 euron apurahan 36 urheilulupaukselle. Heidän joukossaan on muun muassa ampumahiihdon maailmancupin osakilpailussa toiseksi sijoittunut Sonja Leinamo.
Ei vuodeksi, vaan kolmeksi
Läpimurtosäätiön apuraha eroaa Opetus- ja kulttuuriministeriön apurahasta siinä, että tuki on lähtökohtaisesti kolmelle vuodelle. Leinamon tapauksessa tuki on siis 21 000 euroa. OKM taas arvioi perusteet apurahalle yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi.
– Toimintamme ydin on pitkäjänteisyys ja potentiaalin tunnistaminen. OKM:n apuraha kohdentuu enemmän palkintorahaksi. On siis jo pitänyt todentaa olevansa aikuisten tasolla kansainvälinen huippu.
Mörö korostaa, etteivät OKM:n ja Läpimurtosäätiön apurahat sulje toisiaan pois.
– Molempia tarvitaan. Omalla urallani onnistuin rakentamaan yhteistyökumppanieni kanssa mallin, jossa huonot tulokset pystyttiin antamaan anteeksi. Nuorena oli mahdollista rakentaa kestävä polku huipulle. Näin ei ole todellakaan kaikilla, Mörö sanoo.
– Olen huolissani lahjakkaiden urheilijoiden drop out -ilmiöstä, joka liittyy usein resursseihin. Suomessa ei ole varaa hukata talentteja.
Nuorten lupausten lisäksi Läpimurtosäätiö jakoi marraskuussa apurahoja 43:lle liikuntayhdistykselle ja hankkeelle. Yhteissumma oli yli 530 000 euroa. Mörö korostaa, ettei huippu-urheilua ole ilman mahdollisuutta harrastaa.
– Kaikista ei todellakaan tarvitse tulla huippu-urheilijoita, jotka ovat oma marginaalinen porukkansa. Heitäkin Suomi ehdottomasti tarvitsee, mutta tarvitsemme ennen kaikkea liikkuvan nuorison. Pois poteroista puhelimien äärestä. Isossa kuvassa sillä on suuri merkitys yhteiskunnan kulujen karsimisessa.
Mörön mukaan liikunnallisen elämäntavan omaksuminen on säätiön toiminnan keskiössä.
– On aika romanttinen ajatus, että he, joilla ei olisi muuten mahdollisuutta harrastaa, pääsevät toimintamme kautta urheiluun kiinni. Ja sitten joidenkin lahakkuuksien – se kerma kakun päällä – menestyksestä kansakunta voisi nauttia.
Heti leikkaukseen
Mörön tähtihetki 400 metrin aiturina osui kauteen 2016, kun hän sijoittui Amsterdamin EM-kisoissa neljänneksi. Eroa pronssia voittaneeseen, myöhemmin dopingista kiinni jääneeseen sveitsiläiseen Kariem Husseiniin jäi vaivaiset 0,14 sekuntia.
Kuukautta myöhemmin Rio de Janeirosta oli kotiinviemisinä olympialaisten välieräpaikka ja alkuerissä juostu Suomen ennätys 49,04.
Antti Sainio rikkoi kyseisen ennätyksen vasta viime kesänä.
Mörön uraa varjostivat lukuisat lonkkavammat, jotka lopulta pakottivat ripustamaan piikkarit naulaan. Mörö kertoi toukokuun lopettamisilmoituksensa yhteydessä kärsivänsä edelleen kovista, arkielämää hankaloittavista hermosäryistä.
Seitsemän kuukautta myöhemmin säryt ovat jääneet taka-alalle. Siitä kuuluu kiitos lokakuussa tehdylle lonkkaleikkaukselle.
– Tällä hetkellä hermosäryt ja arki ovat kontrollissa. Hetki meni kepeillä köpötellessä. Iso kiitos puolisolle (Anni Poikola) ja läheisille, jotka pyörittivät arkea, Mörö sanoo.
Hektisen lapsiarjen keskellä Mörö pyrkii pitämään kuntoaan yllä monipuolisesti. Tammikuun loppuun asti edessä on vielä juoksutaukoa, joten kuntosali ja kodin punttis ovat tulleet tutuksi. Hiihtämään hän pyrkii mahdollisuuksien mukaan.
– Odotan, että pääsen kunnolla takaisin sportin pariin. Olen pitänyt koko ajan huolta fyysisestä kunnosta, jotta pää ja yleinen vire pysyvät kasassa.
Täysin Mörö ei ole päässyt eroon urheiluun liittyvästä kisailusta.
– Pieni kisailu pilke silmäkulmassa kuuluu elämään. Hyvin kauaskantoinen tavoite voisi olla, että juoksisi maaliin jonkun maratonin. Ja nyt kun sen on sanonut julkisesti, kait se pitää myös toteuttaa.
Vastaus on valmiina kysymykseen aikatavoitteesta.
– No tietenkin pitää pistää paremmaksi kuin puoliso (3 tuntia ja 15 minuuttia). Muulla ei ole niin väliä.
