Lumivyöry yllätti joukon vapaalaskijoita Lommoltunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa perjantaina. Yksi laskijoista jäi lumivyöryyn, mutta seurueen muiden jäsenten onnistui kaivaa hänet nopeasti esiin.
Lapin pelastuslaitos sai tapahtuneesta tiedon hätäkeskukselta siinä vaiheessa, kun vyöryyn jäänyt oli jo pelastettu. Pelastuslaitokselta kerrotaan, että vapaalaskijoiden joukko oli varustautunut hyvin lumivyöryjen varalta.
Pallastunturin vieressä sijaitseva Lommoltunturi on noin 570 metriä korkea.
Perjantain vyöry oli talven ensimmäinen Lapin pelastuslaitoksen tietoon tullut lumivyöry.
Lumivyöryriski on tällä hetkellä kohtalainen joka puolella Lappia. Se tarkoittaa, että tietyissä maastonmuodoissa on kohonnut lumivyöryriski.
Isossa osassa Lappia lunta on jo vähintään puoli metriä. Esimerkiksi Muonion Oustajärvellä lunta on 58 senttiä ja Kittilän Pokassa 69 senttiä.
Seudun lumivyöryt tuttuja hiihdonopettajalle
Hiihtokoulu Pallaksen pöllöjen vetäjälle Juuso Holsteinille Lommoltunturi on hyvin tuttua maastoa. Hän kertoo, että lumivyöryt eivät ole alueella mitenkään harvinaisia.
Kokoluokaltaan ne ovat kuitenkin pienempiä kuin mitä esimerkiksi Pallaksen Pyhäkurulla voi syntyä.
– Lommoltunturin itäpuolen rinteillä jyrkkyydet ovat sitä luokkaa, että vyöryt ovat mahdollisia. Jyrkimmille seuduille kerääntyy talven aikana lumilippaa, kun tuuli puhaltaa lounaan suunnasta ja se voi sitten reagoida oikeissa olosuhteissa.
Jyrkimmän seinämän vyöryt näkyvät Holsteinin mukaan Raattamaan johtavalle tielle, joten vyöryistä myös ilmoitetaan helposti silloin, kun niitä sattuu.
Vapaalaskukausi alkaa Holsteinin mukaan Pallaksen seudulla yleensä aiemmin kuin vaikkapa Ylläksellä ja Kilpisjärven tuntureilla. Syynä on se, että Pallaksella tuntureilla kasvaa kanervikkoa ja muuta varvikkoa, kun taas muilla tuntureilla on enemmän kovaa rakkakivikkoa, joka vaatii paksumman lumikerroksen.
Holstein on itsekin jo käynyt vapaalaskemassa Pallaksella.
Tällä hetkellä monet rinteet ovat alttiita vyöryille.
– Uutta lunta on satanut useiden päivien ajan. Kun siihen yhdistää tuulen, joka on heittämällä yli 10 metriä sekunnissa, niin se tarkoittaa että lumi liikkuu ja kerääntyy suojapuolen rinteille ja mahdollistaa laattaantumisen.
lisätty klo 16.10 Juuso Holsteinin kommentit
