Noin sadan asukkaan Meltosjärven kylä keskellä hiljaista Lappia on kokenut ennennäkemättömän kansainvälistymisen.
Ylitorniolaisen järvikylän asukkaista jo noin viidennes on ulkomaalaislähtöisiä. Muutos hiipuvasta ja ikääntyvästä kylästä kansainväliseksi tapahtui alle kahdessa vuodessa.
Italialainen Sara Santin on yksi Meltosjärvelle muuttaneista. Hän osti unkarilaisen puolisonsa kanssa pienen talon järven rannalta vajaa vuosi sitten, ja pariskunnan tavoite on jäädä kylälle pysyvästi. He elättävät itsensä tarjoamalla erilaisia retkiä matkailijoille.
– Halusin rauhalliseen paikkaan kokemaan aito Lappi ja pakoon kaupunkia sekä ihmismassoja. Täällä aika hidastuu ja luonto on lähellä koko ajan, Santin perustelee.
Jokaisella muuttajalla on omat syynsä, mutta yhteistä kaikille on halu asua lähellä luontoa rauhallisella alueella, jossa voi elättää itsensä joko matkailulla tai etätöitä tekemällä.
Vaikutusta on ollut myös Lapin eksotiikalla sekä talojen huokealla hinnalla.
Kyläyhdistys iloitsee siitä, että muuttajat ovat sytyttäneet valot moniin pitkään tyhjillään olleisiin taloihin. Työikäiset uudet kyläläiset ovat myös laskeneet Meltosjärven keski-ikää, joka oli Ylitornion korkein.
– Nyt pitkästä aikaa keski-ikä ei ole nousussa, vaan laskussa, iloitsee kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Juhani Kangas.
Varmaa lukua on vaikea tietää, mutta arvioiden mukaan eri kansalaisuuksia Meltosjärven pikkukylässä on jo yli kymmenen.
Kangas arvioi, että vain parissa vuodessa kylään on muuttanut parisenkymmentä ulkomaalaistaustaista uutta asukasta, joista osa on pysyviä ja loput sesonkitöissä.
Töitä kylälle – sekä itselle että muille
Suomensukuinen kanadalainen David Haataja muutti Meltosjärvelle muutama vuosi sitten. Koirasafariyrityksen johtaja on työllistänyt ja tuonut kylälle itsensä lisäksi useita ulkomaalaisia pysyviä asukkaita ja vielä enemmän sesonkityöntekijöitä.
Haatajalle kylä, josta on kaikkiin lähimpiin kuntiin vähintään tunnin ajomatka, on samalla sekä mahdollisuus että haaste.
– Tämä on piilotettu helmi. Mutta ei täällä pärjää, ellei osaa itse tehdä asioita. Kaikki apu on kaukana.
Haatajalle työskentelevä ranskalainen Patrick Labadan haluaisi ostaa talon ja asettua Meltosjärvelle tyttöystävänsä kanssa, mutta toistaiseksi kotia ei ole löytynyt.
Intohimoiseksi koiramieheksi tunnustautuvalle Labadanille kylä olisi täydellinen hänen elämäntyyliinsä.
– Haluan työskennellä koirien kanssa ja pidän kylmästä. Täällä minulla on mahdollisuus tehdä töitä jakutianlaika-rotuisten koirieni kanssa, Labadan kertoo.
Kunnanjohtaja: Meltosjärven ilmiö laajenee
Ylitornion kunnanjohtaja Jarmo Pienimäki uskoo, että Meltosjärven ilmiö tulee näkymään myös muilla kunnan järvikylillä.
– Ylitornio tulee kansainvälistymään tulevina vuosina, jos maailmalla saadaan jatkaa rauhanomaista elämää, Pienimäki uskoo.
Pienimäki iloitsee siitä, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat osoittaneet asuinpaikan valinnallaan, että myös hiljaisilla järvikylillä voi elää, asua ja yrittää.
Ylitornio haluaa kehittää matkailua tunnetuimpien vaarakohteiden, Aavasaksan ja Ainiovaaran, lisäksi persoonallisilla järvikylillään.
– Tämä on erikoinen ja äärimmäisen positiivinen ilmiö. Se tuo raikkautta ja uusia mahdollisuuksia.
