Jos Yhdysvallat ottaisi Grönlannin haltuun sotilasvoimin, se ajaisi sotilasliitto Naton erittäin suuriin vaikeuksiin.
Näin sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) Ylen haastattelussa.
Valkoinen talo tiedotti tiistaina, että presidentti Donald Trumpin hallinto pohtii aktiivisesti keinoja Grönlannin hankkimiseksi Yhdysvalloille, ja myös sotilaallinen valtaus on mahdollinen.
– Se olisi katastrofaalinen tilanne, koska Nato-maa puuttuisi sotilaallisesti toisen Nato-maan alueisiin. Se olisi niin huono tilanne, että en usko siihen vaihtoehtoon, vaan pidän tätä retoriikkana ja neuvottelutaktiikkana, Orpo rauhoittelee.
Hänen mukaansa sotilaiden lähettäminen on hyvin epätodennäköistä, koska seuraukset olisivat hyvin vakavia Naton turvallisuudelle, puolustukselle ja yhteistyölle. Euroopan turvallisuus heikkenisi ja Suomen näkökulmasta liike olisi ”erittäin huono”.
Orpo sanoo, että Trumpin puheet ovat koventuneet huomattavasti hänen ensimmäisestä kaudestaan, ja ovat ”hämmentäviä”.
Trump vihjaili New York Timesin haastattelussa, että Yhdysvallat voi joutua tekemään valinnan Grönlannin ja Naton välillä. Trumpin mukaan Grönlannin haltuunotto voisi tarkoittaa sotilasliitto Naton hylkäämistä.
– Nato on Yhdysvalloille arvokas, ja koko läntinen liittouma, jossa ovat Yhdysvaltain keskeiset liittolaiset ja kauppakumppanit. En usko, että Yhdysvallat menisi niin pitkälle, Orpo arvioi.
Hän kommentoi kansainvälisen tilanteen kiristymistä Ylelle perjantaina Turussa.
Orpo torjuu arvostelun väistelystä
Suomen ulkopoliittinen johto on viime päivät väistellyt tuomitsemasta suoraan Yhdysvaltojen Grönlanti-uhkailuja tai hyökkäystä Venezuelaan, mutta Orpon mielestä mitään epäselvää ei ole.
– Olemme alusta lähtien ilmoittaneet, että Grönlannin tulevaisuudesta päättävät ainoastaan grönlantilaiset ja tanskalaiset. Olemme asettuneet voimakkaasti tueksi, Orpo sanoo.
Yhdysvaltain isku Venezuelaan puolestaan rikkoi kansainvälistä oikeutta, mutta viimeksi torstaina ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei suostunut suoraan tuomitsemaan Yhdysvaltojen toimia maassa. Iskuissa kuoli sata ihmistä ja Yhdysvallat sieppasi Venezuelan presidentin Nicolás Maduron vaimoineen Yhdysvaltoihin.
Orpon mukaan kysymys on hyvin vaikea.
– Olemme sanoneet selkeästi, että maiden pitää noudattaa kansainvälistä oikeutta. Hirmuhallitsija Maduron tukeminen on kuitenkin myös erittäin vaikea kysymys. En näe sitäkään mahdollisena, Orpo muotoilee.
Sen takia Suomi keskittyy Orpon mukaan korostamaan, että kansainvälistä oikeutta pitää noudattaa ja Venezuelaan pitää saada vapaat vaalit.
Orpo ei vastaa suoraan siihen, vältteleekö valtiojohto ailahtelevaisen Trumpin suututtamista. Yhdysvaltoihin on sidottu Suomen turvallisuus, ja maan kanssa ovat kesken jäänmurtaja- ja hävittäjäkaupat.
– Uskon, että suomalaiset näkevät aika hyvin tilanteen, että turvallisuutemme ja puolustuksemme on hyvin paljon kiinni Yhdysvalloista.
Orpo sanoo, että pieni Suomi joutuu luovimaan, kun maailma on siirtynyt suurvaltakilpailuun ja kohti etupiiriajattelua.
– Siitä huolimatta puolustamme monenkeskistä maailmanjärjestystä, YK:n järjestöjen roolia ja kansainvälistä oikeutta. Nämä ovat niitä perusperiaatteita, joita Suomen kaltainen pieni maa tarvitsee.
Orpo: Trump puhuu toista, Rubio toista
Orpo laskee sen varaan, että Trumpilta on kuultu aikaisemminkin kovia puheita, mutta neuvottelujen jälkeen lopputulos on ollut toinen. Yhdysvaltain uusi tapa on Orpon mukaan se, että maan johto kertoo suoraan tavoittelevansa asemiensa vahvistamista.
Tällä viikolla Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio toppuutteli puheita hyökkäyksestä Grönlantiin ja sanoi, että Yhdysvallat haluaa sen sijaan ostaa saaren.
– Se osoittaa, että kun Trump puhuu hieman toista ja Rubio toisella tavalla, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä Yhdysvallat tavoittelee. Turvallisuutensa vahvistamista ja mahdollisesti arktisia luonnonvaroja, joita se kokee tarvitsevansa kovenevassa suurvaltakilpailussa.
Orpon mielestä Naton pitää nyt vahvistaa Grönlannin ja arktisen alueen puolustusta.
– Nato-maiden pitää ryhdistäytyä yhdessä ja ryhtyä toimiin arktisen alueen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi. Uskon, että se on se, mitä Yhdysvallatkin hakee. Jos Nato ei pysty toimimaan, silloin Yhdysvaltojen kuvaama aukko ja huoli turvallisuudessa säilyy.
Myös kaupalliset kysymykset pitää Orpon mukaan ratkaista. Hän korostaa, että Pohjoismaat ja Euroopan unioni tukevat Grönlanti-kysymyksessä Tanskaa.
USA:n irtiotto järjestöistä ”erittäin huono asia”
Grönlannin painostamisen ja Venezuelaan iskemisen lisäksi Yhdysvallat on ilmoittanut alkuvuonna myös irtautuvansa yli kuudestakymmenestä kansainvälisestä järjestöstä ja sopimuksesta.
Niiden rahoitus katkaistaan. Joukossa on myös Suomessa oleva Euroopan hybridiuhkien torjunnan keskus.
Orpon mukaan irtiotto järjestöistä on pienen maan näkökulmasta erittäin huono asia.
– Tämä on sitä politiikkaa, mitä Yhdysvallat on Trumpin kausilla ajanut, eli hyvin kriittistä suhtautumista monikansalliseen maailmanjärjestykseen.
Orpo korostaa, että Suomessa oleva hybridiuhkien keskus jatkaa toimintaansa eikä ole riippuvainen Yhdysvaltojen osallistumisesta.
