OP-ryhmän eli nykyisen OP Pohjolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen, arvioi, että suomalaiset osuuskunnat ovat kadottaneet perustehtävänsä. Ne toimivat nykyisin liikaa kuin osakeyhtiöt.
– Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajalleen. Osuustoiminnan tarkoitus on tuottaa arvoa jäsenille ja jäsenyhteisölle, Karhinen sanoo.
Eläkkeelle pääjohtajan tehtävästä vuonna 2018 jäänyt Karhinen on toiminut työuransa jälkeen Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessorina.
Lisäksi hän on kirjoittanut osuustoiminnasta kirjan professori Anu Puusan kanssa.
Osuustoiminnalliset yritykset ovat Suomessa vahvassa asemassa niin pankki-, vakuutus- kuin kaupan alalla. Myös elintarviketeollisuudessa tuottajaosuuskunnat ovat merkittäviä omistajia.
Osuustoiminnasta on viime kuukausina keskusteltu paljon, koska S- ja OP-ryhmät ovat supistaneet palveluverkkoaan. Osuuskauppa Keskimaa ilmoitti maanantaina muutosneuvotteluista, joiden piirissä on yli 200 työntekijää ja Keuruun ABC-aseman mahdollinen sulkeminen.
Vajaa kaksi kuukautta sitten eteläsavolainen Osuuskauppa Suur-Savo kertoi kolmen ravintolan sulkemisesta ja kahden liikenneaseman yöaukioloaikojen supistamisesta.
Karhinen kummastelee osuuskuntien intoa karsia toimipaikkaverkostoa. Hänen mukaansa yksittäisen yksikön sulkemista on vaikea perustella pelkällä tuloksella.
– Ainoa syy sulkea toimipiste on se, että jäsenet eivät enää käytä palveluita. Toiminnan pitää toki olla kokonaisuudessaan kannattavaa, Karhinen sanoo.
Osuustoiminnan juuret ja menestys
Suomi on Karhisen mukaan maailman osuustoiminnallisin maa. Maailman 300 suurimmasta osuuskunnasta kymmenen on suomalaisia.
S-ryhmä ja OP-ryhmä ovat toimialojensa markkinajohtajia.
Tunnettuuden ja osaamisen haasteet
Karhisen mukaan osuuskunnat menestyvät, mutta osuustoiminta voi huonosti. Lähes 90 prosenttia suomalaisista kuuluu osuuskuntaan, mutta kaksi kolmasosaa ei tunne sen toimintaa lainkaan.
– Esimerkiksi syksyn edustajistovaaleissa eteläsavolaisen Suur-Savon osuuspankin äänestysprosentti oli vain seitsemän, Karhinen sanoo.
Hän vaatii osuuskuntia panostamaan enemmän jäsentensä hyvinvointiin ja alueidensa elinvoimaan.
– Tulosta osataan tehdä, mutta osuustoimintaa on laiminlyöty, itseni mukaan lukien, Karhinen sanoo.
Karhisen mielestä osuustoiminnan periaatteiden tuntemuksessa on puutteita myös osuuskuntien hallinnossa ja toimivassa johdossa.
– Se tuli hieman yllättäen eteen, kun kirjaa varten haastattelimme johtoa. Heillä on kuitenkin suuri moraalinen vastuu nimenomaan jäsenyhteisön roolista.
Yle kysyi S-ryhmältä, miten eri alueosuuskaupat osallistuvat yhteiskuntavastuuseen ja elinvoiman lisäämiseen. Ryhmä muistuttaa olevansa suurin yksityinen työnantaja ja merkittävä veronmaksaja, joka esimerkiksi vuonna 2024 investoi Suomeen miljardi euroa.
– Alueosuuskauppojen voimakas panostus näkyy ympäri Suomea uusina ja uusittuina marketteina, ravintoloina, hotelleina sekä maan suurimpana teholatausverkostona. Osuuskaupoilla on merkittävä rooli koko maan elinvoimaisuuden, työllisyyden ja huoltovarmuuden ylläpitämisessä, S-ryhmän viestinnästä kerrotaan.
Konkreettisia elinvoimatekoja
Reijo Karhinen pitää Pohjois-Karjalan Osuuskauppaa hyvänä esimerkkinä alueellisista elinvoimaponnistuksista.
Sen toimitusjohtajan Juha Kivelän mukaan yritys päätti 2000-luvun alussa panostaa maakunnan elinvoimaan.
– Tavoitteemme on tehdä Pohjois-Karjalasta parempi paikka elää, Kivelä sanoo.
Viime vuosina osuuskauppa on rakentanut Joensuuhun kauppahallin ja hyvinvointikeskuksen sekä Lieksaan liikuntahallin. Se on sijoittanut myös Kolin ja Nurmeksen matkailuun.
– Hankkeiden pitää olla kannattavia, mutta ajattelemme 25 vuoden tähtäimellä. Voimme suosia alueen omia yrityksiä, jolloin raha jää paikalleen, Kivelä sanoo.
Asiantuntija rukkaisi lakia
Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Ville Pönkä on tutkinut osuustoimintaa. Myös hänen mukaansa osuuskunnat toimivat nykyisin pitkälti kuten osakeyhtiöt, joiden tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen
Pönkän mukaan myös osakeyhtiö- ja osuuskuntalait muistuttavat pitkälti toisiaan.
– Voisi olla perusteltua muuttaa lakia niin, että osuuskuntalaissa korostuisivat kansainväliset osuustoimintaperiaatteet, kuten jäsendemokratia ja vastuu ympäröivästä yhteiskunnasta, Pönkä sanoo.
