Autokaupan lattialta on turha etsiä enää esimerkiksi Ford Fiestaa, Volkswagen Poloa, Kia Rioa tai Dacia Sanderoa.
Suomalaisen autokaupan syömähammas oli pitkään niin sanotun B-segmentin pikkuauto, jonka hinta uutenakin alkoi ykkösellä. Mallistokato on pudottanut parissakymmenessä vuodessa niiden osuuden uutena myydyistä autoista viidestätoista seitsemään prosenttiin.
Autotehtaat sulattelevat sähkötekniikan kehittämiskuluja ja myyvät mieluummin isompia autoja, joiden kappalekohtainen kate on parempi.
Sähkö valuu kyllä vähitellen myös pienempiin malleihin. Edullisimmillaan sähköauton voi saada noin 25 000 eurolla.
Samalla hintaero käyttövoimien välillä kapenee, kun pienten bensa- ja hybridimallien hinta nousee: merkin kuin merkin pikkumallit asettuvat hintaluokkaan 20 000–23 000 euroa.
Segmenttirajat – jos niitä koskaan on ollutkaan – venyvät ja paukkuvat. Muodissa on nyt pieni katumaasturi B-SUV, siis ainakin maasturia ulkoisesti muistuttava, korkeampi korimalli. Niiden markkinaosuus uusista autoista on kasvanut kahdeksasta kolmeentoista prosenttiin.
Autokauppias muistuttaa, että mielikuva alle 20 000 euron uudesta autosta saattaa olla koronaa edeltävältä ajalta. Sen jälkeen komponenttipula, inflaatio ja myös autojen paraneminen on näkynyt hintalapussa. Päästöjen pienentäminen vaatii myös uutta tekniikkaa, jonka asiakas maksaa.
– Malleissa on paljon hybridivoimalinjoja, eli teknologiaa enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi B-segmentin autoissa on aikaisempaa enemmän automaattivaihteistoja. Tämä kokonaisuus muokkaa vahvasti autojen keskihintaa tässä kategoriassa, sanoo Renault'n brändijohtaja Kalle Kaura Nordic Automotive Services'tä. Yhtiö kuuluu Bassadone-konserniin ja se tuo Suomeen Daciaa, Nissania ja Renault'a.
Käyttövoimamurros hämmentää
Meneillään oleva käyttövoimamurros hämmentää asiakasta.
Sähköauton kalliimpi hankintahinta ohjaisi bensa-autoon. Mutta kun ottaa huomioon polttoaineen ja sähkön hintaeron, alkaa pieni sähköauto näyttää houkuttelevalta jo keskimääräisellä 18 000 kilometrin vuosiajolla.
Hedin Automotive edustaa yhteensä 17:ää automerkkiä ja tuo lisäksi maahan kiinalaista MG-merkkiä. Sen toimitusjohtaja Helena Sauramo arvioi, että suomalaiset pitävät pienehköistä autoista.
– Suomessa ostetaan auto omaan tarpeeseen, ei niinkään mahdollisesti ulkoisia tekijöitä ajatellen.
Ajokortillisia ennätysmäärä
Edullisten perusautojen tarjonta on hetkellisesti vähentynyt, mutta kysyntä sen sijaan on pysynyt ennallaan ainakin Suomessa. Ajokortillisten määrä maassamme on kasvanut koko ajan.
Traficomin tilaston mukaan voimassa olevien B-ajokorttien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 4,7 prosenttia lähes 3,8 miljoonaan.
Kokonaiskuvaa hämärtää isojen kaupunkien tilanne: niissä ajokortin heti 18-vuotiaana ajaneiden osuus on pienehkö.
Helena Sauramo tulkitsee tilastoa niin, että ajokortti ajetaan tänään vasta tarpeeseen ja vähän myöhemmällä kuin heti 18-vuotiaana.
Ajokortti on Sauramon mielestä tarpeellinen varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella, jossa julkinen liikenne ei palvele normaalia arjen toimeliaisuutta.
– En pelkää yksityisautoilun puolesta ollenkaan. Meillä jos jossakin on pitkät välimatkat ja ihmiset tarvitsevat autoa arjen helppouteen.
Uusien autojen kauppa hyytynyt, käytetyt vaihtavat omistajaa vilkkaasti
Yksityisautoilu jatkuu isossa ja harvaan asutussa Suomessa, vaikka edullisten pikkuautojen mallikirjo kapenee ja uusien autojen kauppa käy nihkeästi kuin 90-luvun lamavuosina.
Viime vuonna myytiin Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan 71 888 uutta autoa ja käytettyjen kauppoja tehtiin 642 971. Eli nuorillekin on kulkuneuvo varmasti löytynyt.
Sähköistyminen etenee nopeasti. Kaikista vuonna 2025 ensirekisteröidyistä henkilöautoista 57,4 prosenttia oli ladattavia.
Suomen keskimäärin 13,9 vuotta vanha autokanta alkaa uudistua, kun työsuhdeautoina olleet leasing-autot tulevat käytettyjen markkinoille. Viime vuonna myydyistä työsuhdeautoista jo 79 prosenttia olivat joko hybridejä tai täysin sähköisiä.
Kumpi vie voiton, Kiina vai Eurooppa?
Euroopan autotehtaat ovat saaneet kovia kilpailijoita Kiinasta. Renault-mies Kalle Kaura uskoo silti, että kilpajuoksun sähköistymisestä voittaa Eurooppa.
– Eurooppalainen auto on tässä geopoliittisessa tilanteessa valinta. Se on suomalaiselle vähän kuin lähiruokaa hakisi kaupasta. Lähin mahdollinen vaihtoehto, mistä auton voi hankkia.
Hedinin Sauramo asettelee sanansa varovaisemmin.
– Sitä on hyvin vaikea sanoa. Tämä maailma tuntuu olevan aika erikoisessa tilanteessa, ja maailmanpoliittinen tilanne on haastava. Mutta sanoisin, että molemmilta niin Euroopasta kuin Kiinasta tulee erittäin varteenotettavia haastajia.
Autoilijoiden on aika opetella uusien sähköisten suosikkimallien nimiä. Iso valmistaja ei kuitenkaan halua sekoittaa vakiintuneita mielikuvia. B-segmentissä hyvin myyneestä Renault Cliosta tulee täysin uusi malli, edelleen bensakoneella ja hybridinä. Ja suurempana ja kalliimpana.
Sen sijaan takavuosien kansanautot herätetään henkiin retromalleina, joita vauhdittaa sähkö. Renaultilta on tullut 70-luvun kompaktin Renault 5:n nimeä kantava täyssähköauto ja 60-luvun Tippa-Rellun muotoja tavoitteleva sähköinen Renault 4. Renu Vitosen hinnat alkavat 28 000 eurosta ja Sähkö-Tipan isommalla akulla saa alkaen 33 000 eurolla.
