Woltin kuljettajayrittäjät vuokraavat edelleen haltuunsa saamaansa työtiliä muille, sillä Woltille ei saa lähettitiliä heti. Tilin vuokraajat maksavat muiden tileistä vuokraa jopa satoja euroja, ja maksu hoidetaan osassa tapauksissa pimeästi.
Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula myönsi Ylelle eilen ilmiön laajuuden tulleen yllätyksenä.
Ylen haastattelemista ravintolayrittäjistä ja -päälliköistä toiminta on epäreilua. Esimerkiksi tamperelainen ravintoloitsija Jukka-Pekka Annala luopuu tästä syystä kokonaan ruokalähettien käytöstä.
Kysyimme asiantuntijalta, millaisia moraalisia ja eettisiä kysymyksiä esiin nousseisiin alustatalouden toiminnan muotoihin liittyy.
Kysymyksiin vastaa teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti, Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin lehtori Ville Päivänsalo.
1. Miten yritys voi konkreettisesti edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta toiminnassaan?
Wolt voisi parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä jollain konkreettisilla ratkaisuilla. Sijaisten käytöstä tulisi vähintäänkin ilmoittaa Woltille.
Entä voitaisiinko vaatia asiakkaiden suuntaan läpinäkyvyyttä, esimerkiksi jokin merkki varusteisiin siitä, jos on sijainen? Tai olisiko ok, jos tulisi vapaaehtoisesti käytännöksi, että Wolt-työtilin omistajalla olisi tästä varusteissa merkki?
Woltin tulisi joka tapauksessa huolehtia yritysvastuun mukaisesti siitä, ettei hyväksikäyttöä sen toiminnassa tapahdu.
2. Missä menee yksittäisen kuluttajan vastuun ja vaikuttamisen rajat – voiko kuluttajan valinnoilla muuttaa yritysten toimintatapoja?
Kuluttajalla on ilman muuta osavastuu, ja läpinäkyvyyden lisääntyessä kuluttaja juuri voisi vaikuttaa harkitummin. Hän voi toki myös kysyä kuskilta, että oletko sijainen ja maksetaanko sinulle kohtuullisesti. Tämä luo oletusarvoisesti sosiaalista painetta tilinomistajille ja koko Woltille pitää huoltaa liiketoimintamallin kokonaisuudesta ja samalla brändin uskottavuudesta.
Suomessa ei ole ollut kansainvälisesti vertaillen tippikäytäntöä juuri lainkaan. Tämä ei varmasti olisi sellaisenaan ratkaisu, mutta voisi hyvin olla yksi teema keskustelussa: moni asiakas voisi mielellään antaa merkittävää tippiä varsinkin sijaiskuskeille.
3. Onko nykyinen lainsäädäntö riittävä? Jos ei, millaisia moraalisia ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä muutoksia tulisi tehdä?
Todennäköisesti lainsäädäntö ei ole riittävä, kuten usein on tilanne uusien liiketoimintamallien myötä.
Toki lisääntynyt valvonta voi myös tukahduttaa sinänsä tarpeellista liiketoimintaa. Siksi olisi tärkeää, että Wolt-yrityksen ja elinkeinonharjoittajien puolelta tehtäisiin myös oma-aloitteisesti tilanteeseen parannuksia.
4. Onko alustatalouden yleistyminen merkki arvojen muutoksesta vai niiden rapautumisesta?
On arvojen kannalta huono merkki, että näinkin suuria eettisiä epäkohtia on ilmennyt. Todellinen arvotesti on kuitenkin se, kyetäänkö merkittäviin korjausliikkeisiin epäkohtien tultua ilmi.
Alustatalous koskee monia toimialoja, joihin liittyy kuhunkin omanlaisiaan arvokysymyksiä. Wolt-tapaus tuo myös esiin eriarvoisuuden todellisuutta. Monesti sijainen on valmis tekemään työtä todella huonoilla ehdoilla, kun parempiakaan ei ole näköpiirissä.
Alustatalous näyttää kyllä tarjoavan uudenlaisia mahdollisuuksia hyväksikäytölle tai riistolle. On jatkuvasti työskenneltävä sen eteen, että alustatalous muodostuisi reilusti kaikkia osapuolia hyödyttäviksi toimintamalleiksi ja ekosysteemeiksi.
5. Monet digitaaliset palvelut kehittyivät korona-aikaan pakon edessä. Onko sellainen toiminta, joka on mahdollinen, aina oikein?
Mahdollinen ei ole läheskään aina oikein. Uusien innovaatioiden kohdalla kaikkia arvonäkökohtia voi olla jopa mahdotonta ymmärtää ennakoivasti. Sitten palataan läpinäkyvyyteen ja korjausliikkeisiin – jotta uudet toimintamallit varttuvat reiluiksi ja kaikin puolin kestäviksi, toki myös taloudellisesti.
Tarvitsemme kuitenkin innovatiivisuutta ja rohkeutta ajatella ja kokeilla. Mitä paremmin etiikka osataan ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa innovointia, sitä todennäköisemmin innovaatioista tulee myös kestäviä.
Korjaus 12.3.2026 klo: 11.13 Muutettu haastateltavan sitaatista kevytyrittäjä elinkeinonharjoittajaksi.
