Vielä hallituskauden alussa Petteri Orpon (kok.) hallituksella oli kunnianhimoinen tavoite: toimeentulotukea saavien määrä haluttiin puolittaa.
Tarkoituksena oli, että entistä useampi toimeentulotuella oleva pääsisi kiinni opiskeluihin tai työelämään, eikä toimeentulotuen nostamiselle olisi tarvetta.
Toimeentulotuki on Kelan maksama viimesijainen taloudellinen tuki, jos omat tulot eivät riitä elämän perustarpeisiin ja säästöt on käytetty pois.
Toisin kävi. Kela maksoi vuonna 2025 toimeentulotukea 173 miljoonaa euroa enemmän kuin sitä edellisenä vuonna, ja perustoimeentulotuen kustannukset kasvoivat yhteensä yli miljardiin euroon.
Perustoimeentulotukea sai hieman vajaa 257 000 kotitaloutta vuonna 2025. Se on noin 7 300 enemmän kuin vuonna 2024. Toimeentulotukea maksettiin myös pidempään kuin aiempina vuosina.
Yhä useampi on joutunut hakemaan toimeentulotukea, kun muista tuista on leikattu: esimerkiksi asumistukea kiristettiin vuonna 2024, terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja työttömyysturvaa sekä muita sosiaalitukia on indeksijäädytetty. Samalla työttömyys on huipussaan ja Suomen talous laahaa.
Toimeentulotuen saajien kasvusta huolimatta tukea uudistetaan nyt rankalla kädellä. Siitä tulee velvoittavampi, ja hakijan on haettava ensisijaisesti muita tukia.
Tavoitteena on, että ihmiset hakisivat ensisijaisia etuuksia kuten opintotukea tai työttömyystukea, ja toimeentulotukea maksettaisiin lyhyemmän aikaa tai ei ollenkaan.
– Aiemmin näin tiukkoja velvoitteita ei ole ollut. Se on tehnyt mahdolliseksi sen, että toimeentulotukea käytetään pitkään, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen sanoo.
Vuonna 2025 perustoimeentulotuen piiriin tuli uusia kotitalouksia suunnilleen saman verran kuin vuosina 2023–2024.
– Osin tuen saajien määrän kasvua selittää ukrainalaisten pakolaisten siirtyminen sosiaaliturvan piiriin. Nyt myös heikko työllisyystilanne todennäköisesti vaikuttaa asiaan. Jo aiemmin tukea saaneita kotitalouksia on jäänyt tuen saajiksi pidemmäksi aikaa, Kelan tutkija Tuija Korpela sanoo.
Toimeentulotuen avulla opiskeleville voi käydä ohraisesti
Johannes Vaala opiskelee bioanalyytikoksi, mutta opintojen tulevaisuus on epävarma.
Hän käytti kaikki Kelan myöntämät opintotukikuukaudet ja valtion takaamat opintolainat aikanaan kemian opintoihin yliopistolla, mistä hän ei valmistunut masennuksen ja sairastumisen vuoksi. Nyt Vaala opiskelee toimeentulotuella alalle, jonka työllisyysnäkymät ovat hyvät.
– Bioanalyytikon työ olisi mielekiintoista ja olen alalla hyvä. Opinnot ovat sujuneet erinomaisesti. Jaksaisin tehdä töitä hyvin eläkkeeseen asti, Vaala sanoo.
Toimeentulotuen uudistuksen takia hänen pitäisi kuitenkin saada ensisijaisesti opintotukea, jota hänelle ei enää myönnetä.
Täysipäiväisenä opiskelijana hän ei voi myöskään olla samaan aikaan oikeutettu työttömyysturvaan.
Jos toimeentulotukiuudistusta lukee kuin piru raamattua, Vaalan toimeentulotuki tippuu 50 prosenttia, koska hän ei saa ensisijaista etuutta eli opintotukea. Todennäköisimpänä vaihtoehtona hänen täytyy jättää koulu kesken ja siirtyä työttömäksi työnhakijaksi, jotta rahat riittävät elämiseen.
Signe Jauhiaisen mukaan Vaalan kaltaisessa tilanteessa Kela selvittää, miten asia kannattaisi järjestää, mutta suoraa vastausta ei ole.
Kunnan työttömyyspalvelut voisivat tehdä esimerkiksi poikkeuksen ja myöntää työttömyystukea täysipäiväiseen opiskeluun, jos sen nähdään edistävän työllistymistä.
Vaalan tapauksessa tämä ei onnistu, sen hän on jo selvittänyt. Tilanne harmittaa häntä.
– Minulla olisi kaikki mahdollisuudet päästä takaisin työelämään, olemaan osa työyhteisöä ja tukemaan myös muita omalla työlläni. Nyt se otetaan minulta pois.
Kela varoitti ongelmista
Vaalan kaltaisia ihmisiä, jotka ovat saaneet pelkästään toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien sijaan, oli viime vuonna noin 49 000.
Hän ei myöskään ole ainoa, jolle ei tunnu löytyvän ensisijaista etuutta toimeentulotuen sijaan.
Kela nosti toimeentulotuen uudistuksen soveltamisongelman esiin jo lainvalmisteluvaiheessa.
Esimerkiksi: jos opiskelija on vailla kesätöitä eikä hänellä ole oikeutta opintotukeen – opintotukikuukaudet ovat loppuneet tai kesäopintoja ei ole tarjolla – toimeentulotukea voidaan leikata heti sen myöntämisen alusta 50 prosenttia.
Puolikas toimeentulotuki on kuukaudessa noin 300 euroa.
Toinen vaihtoehto on erota oppilaitoksesta, jotta kesän ajalle on mahdollista saada työttömyystukea.
Muokattu 2.2. klo 16.40: Kohdassa opintotuki-mahdollisuudesta sana 'hakea' on korvattu sanalla 'saada'. Vaala on hakenut opintotukea, mutta ei ole sitä saanut. Seuraavan kappaleen kohtaa täysipäiväisestä opiskelusta on muokattu viittaamaan siihen, ettei Vaala voi saada työttömyysturvaa. Aiempi muotoilu viittasi mahdollisuuteen ilmoittautua työnhakijaksi.
