Ehdotonta vankeutta suorittavien seksuaalirikollisten määrä on kasvanut Suomessa, kertoo Rikosseuraamuslaitos.
Vuonna 2023 vankilassa oli 178 seksuaalirikollista ja vuonna 2025 määrä oli noussut 294:ään.
Esimerkiksi Mikkelin vankilassa noin kolmannes vangeista istuu tuomiota tai on epäiltynä seksuaalirikoksesta.
Vuodesta 2024 lähtien Mikkelin vankilaan on koottu seksuaalirikoksesta tuomittuja tai epäiltyjä vankeja. Heitä on kolmella erillisellä osastolla yhteensä 30–40.
Seksuaalirikoksista tuomittuja on myös muissa vankiloissa, muun muassa Helsingissä, Turussa ja Riihimäellä.
Seksuaalirikoksesta tuomittuja keskitetään muun muassa vankien oman turvallisuuden vuoksi. Perusteina ovat lisäksi mielekkään toiminnan tai kuntoutuksen tarjoaminen vangeille. Keskittämisellä saadaan etuja myös vangin näkökulmasta.
Mikkelin vankilassa on kaikkiaan 110 paikkaa miehille. Vankimäärän kasvun vuoksi vankeja on jatkuvasti myös ylipaikoilla.
Monenlaisista seksuaalirikoksista tuomittuja
Seksuaalirikoksesta istuvilla vangeilla voi olla tuomioita hyvin monentyyppisisistä rikoksista.
Kun seksuaalirikosvankeja tai epäiltyjä on saapunut Mikkelin vankilaan, myös vankilan henkilökuntaa on jouduttu kouluttamaan rikostyypin luonteenpiirteisiin, kertoo yksikönpäällikkö Tarja Väisänen.
– On tärkeää tunnistaa eri seksuaalirikoksen tyyppejä, jotta vankeuden aikana voimme yrittää vaikuttaa esimerkiksi rikollisen käyttäytymisen katkaisemiseen, kertoo Väisänen.
Mikkelin vankilassa miehet kärsivät rangaistusta monenlaisista seksuaalirikoksista. Tuomiot ovat tulleet esimerkiksi raiskauksesta, lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lähisuhdeväkivallasta tai seksuaalisen kuvan hallussapidosta ja levittämisestä.
Kun arvioidaan rikoksen uusimisriskiä, monet asiat vaikuttavat. Jos seksuaalirikos on kohdistunut lapseen, tarkastellaan muun muassa sitä, onko seksuaalirikos kohdistunut omaan lapseen vai vieraaseen lapseen, onko rikos kohdistunut tyttöön vai poikaan ja minkä ikäinen lapsi on ollut rikoksen tekohetkellä.
– Työskentelyssä meidän täytyy huomioida, että seksuaalirikoksista tuomitut vangit ovat hyvin monimuotoinen ryhmä, sanoo Väisänen.
Kuntoutus tähtää rikoksettomuuteen
Kuntoutuksen tarjoamista vangeille pohtii Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö, joka myös tekee rangaistusajan suunnitelmat vangeille.
Yksi seksuaalirikosvankien kuntoutusmuodoista on Uusi suunta -ohjelma, jonka kehittäjä on Rikosseuraamuslaitoksen oikeuspsykologi Nina Nurminen. Hän työskentelee Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yliopettajana Vantaalla.
Uusi suunta -ohjelma on seksuaalirikoksesta tuomituille tai mahdollisille tekijöille tarkoitettu, 16 tapaamista sisältävä strukturoitu yksilökuntoutusohjelma. Strukturoitu ohjelma tarkoittaa sitä, että sen toteuttaminen on yhdenmukaista.
Ohjelmassa on kolme osaa, jonka A-osassa tarkastellaan tapahtunutta tekoa.
– B-osassa pohditaan polkua seksuaalirikokseen: mistä teossa on kyse, minkälaisia motiivitekijöitä ja altistavia tekijöitä on ollut seksuaalirikokseen, kertoo Nurminen.
Nurmisen mukaan ohjelman C-osassa pohditaan niin sanottua hyvän elämän mallia, joka pohjautuu humanistiseen psykologiaan. Siinä vanki ja ohjaaja keskustelevat siitä, miten ihminen täyttää inhimilliseen elämään liittyviä tarpeita, muun muassa fyysistä, psyykkistä ja seksuaalista hyvinvointia ja miten se liittyy hänen seksuaalirikokseensa.
– Isona tavoitteena on tietenkin edistää seksuaalirikosvankien rikoksettoman elämän valmiuksia. Lisäksi halutaan edistää sellaista elämää, johon seksuaalirikokset eivät kuulu, sanoo Nurminen.
Uusi suunta-kuntoutukseen voivat osallistua seksuaalirikoksista tuomitut miehet, naiset ja myös 16 vuotta täyttäneet, alaikäiset tuomitut nuoret. Rikosseuraamuslaitos on kouluttanut ohjaajia tähän kuntoutusmuotoon vuodesta 2013 lähtien.
Nurminen kertoo, että noin 700 seksuaalirikoksesta tuomittua vankia on suorittanut Uusi suunta-ohjelman.
– Teen itse parhaillaan tutkimusta Uusi suunta -ohjelman vaikuttavuudesta. Vaikuttavuuden tutkimisessa täytyy olla riittävän iso aineisto, ja nyt aineisto on riittävä. Tutkimuksesta tulee väitöskirjani, sanoo Nurminen.
Erityisohjaaja Jaana Pulliainen Mikkelin vankilasta kertoo seksuaalirikoksesta tuomittujen vankien Uusi suunta -ohjelmasta:
Erityisohjaaja Jaana Pulliainen vetää Uusi suunta -ohjelmaa seksuaalirikoksesta tuomituille vangeille Mikkelin vankilassa.
Pulliainen kertoo, että pääsääntöisesti vangit ovat työskentelyn päättyessä tyytyväisiä ohjelmaan.
– Keskustelu avaa vangin omaa näkemystä siitä, minkälaiset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että hän on syyllistynyt seksuaalirikokseen, sanoo Pulliainen.
Mikkelin vankilassa on käytössä myös ulkomaalaistaustaisille vangeille suunnattu ROAD-hanke, jossa tuetaan seksuaalirikoksia tehneiden kuntoutumista. Kuntoutus painottuu seksuaalikasvatukseen. Hanke tehdään yhteistyössä Silta-valmennusyhdistyksen kanssa.
