Yksi vero on noussut suomalaisessa poliittisessa keskustelussa muiden ylitse viime viikkoina, ja se on varainsiirtovero.
Varainsiirtoverolla viitataan veroon, jonka jokainen asunnon ostaja maksaa kaupan yhteydessä. Osakehuoneiston kaupan yhteydessä vero on puolitoista prosenttia ja omakotitalokaupassa se on kolme prosenttia.
Varainsiirtoveron väliaikaista poistamista tai poistamisen kohdentamista ensiasunnon ostajille ovat ehdottaneet niin SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kuin Laboren johtaja Mika Maliranta.
Viime viikolla kierrokset nousivat entisestään, kun hallituspuolueista varainsiirtoveron tilapäistä poistamista toivoi RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson. Tätä ennen asiaa oli pitänyt esillä Henrik Wickström (r.).
Työministeri Marttinen on pahoillaan ehdotuksista, joissa väläytetään varainsiirtoveron väliaikaista poistamista varsinkin hallituspuolueista. Hallituspuolueilla kun voi olettaa olevan tietoa tulevista muutoksista.
– Pidän jopa haitallisena ja harmillisena sitä, että yksittäiset poliittiset päättäjät väläyttävät tällaista asiaa julkisuuteen, koska sillä voi olla hyvin haitallisia vaikutuksia suoraan asuntomarkkinoiden toimintaan, Marttinen sanoo Ylen haastattelussa.
Toisin sanoen Marttinen pelkää sitä, että puheet varainsiirtoveron poistamisesta saattavat jäädyttää jo aiemmin kohmeessa olleita asuntomarkkinoita. Moni ostaja voi jäädä odottamaan sitä, että vero poistuisi asuntokaupasta.
Marttisen pöydällä on pohdinnassa esitykset kevään kehysriiheen siitä, miten kotimainen kysyntä saataisiin liikkeelle ja kuluttajien luottamus talouteen palautettua. Erityisesti luupin alla ovat ”verotukselliset täsmätoimet”.
Marttinen sanoo, ettei varainsiirtoveroon olla valmistelemassa muutoksia.
– Hallitus ei tällä hetkellä valmistele minkäänlaisia muutoksia varainsiirtoveroon. Minun viestini suomalaisille on se, että jos tällä hetkellä pohditaan tai harkitaan asunnon hankkimista, niin kannattaa mennä asuntokaupoille.
Marttinen ei avaa vielä sitä, millaisia veromuutoksia hallitus pohtii kehysriiheen.
Marttinen luopuisi kotimaisesta pankkisääntelystä
Hallitus arvioi parhaillaan, voiko pankkisääntelyä keventää tavalla, joka helpottaisi yritysten ja kotitalouksien rahoituksen saantia. Suurin osa sääntelystä tulee Euroopan unionilta, mistä hallitus ei voi itsenäisesti päättää.
Sen sijaan hallitus arvioi sitä, voitaisiinko kotimaisesta lisäsääntelystä luopua.
– Mitä enemmän olen tavannut suomalaisia yrityksiä ja mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, niin kyllä tuen voimakkaasti sitä, että kotimaisesta pankkisääntelyn lisästä tulisi luopua.
Marttisen mukaan sääntelystä luopuminen helpottaisi kotitalouksia ja yrityksiä rahoituksen saamisessa pankeilta. Tämän takia työministeri antaisi hallituksen esityksen eduskunnalle vielä keväällä.
– Yksi kysymys liittyy lisäpääomavaatimuksiin, joita pankeille on Suomessa asetettu. Siellä voisi olla tiettyjä kysymyksiä, joita maltillisesti keventämällä helpotettaisiin pankkien kykyä rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia. Sillä totta kai olisi suora vaikutus myös talouden kasvuun.
Viranomaiset pyrkivät lisäpääomavaatimuksilla vahvistamaan pankkien kykyä kohdata ongelmia ja vakauttamaan rahoitusjärjestelmää Suomessa. Viranomaiset ovat arvioineet, että kotimaiset pankit ovat olleet hyvinkin vakavaraisia viime vuosina.
Pitäisikö asuntolainojen pituutta kasvattaa nykyisestä?
Monien ekonomistien mukaan Suomen talouden tahmeaa kehitystä selittää isolta osalta rakentaminen ja seisahtunut asuntokauppa. Se ei ole sinänsä ihme, sillä ala työllistää arviolta 200 000 ihmistä ja alaan on kytköksissä puoli miljoonaa suomalaista.
Rakennusalalla ongelmissa on ollut nimenomaan asuntorakentaminen, koska kauppa ei ole käynyt. Yksi muutos, jota hallitus tässä tilanteessa esittää, on asuntolainojen pisimmän takaisinmaksuajan pidentäminen nykyisestä 30 vuodesta 35 vuoteen.
Millaisia vaikutuksia tällä on asuntokauppaan, mikäli se astuu voimaan huhtikuussa, kuten hallituksen esityksessä lukee?
– Ne lienevät kohtalaisen rajattuja lyhyellä aikavälillä. Nyt on onneksi kuitenkin niin, että me näemme asuntomarkkinassa käännettä parempaa kohti.
Marttisen mukaan on selvää, että nykyistä pidemmällä takaisinmaksuajalla on vaikutusta myös siihen, miten suomalaisilla on varaa kuluttaa jatkossa. Mikäli laina-aika olisi pidempi, kuukausittainen lyhennys olisi puolestaan pienempi.
Ministeri olisi valmis arvioimaan, pitäisikö asuntolainojen takaisinmaksuaikoja pidentää vielä esitetystäkin.
– Minusta on perusteltua, että näitä laina-aikoja pidennetään. Olisin jopa itse valmis arvioimaan jatkossa, voisivatko nämä laina-ajat olla mahdollisesti pidempiä kuin 35 vuotta.
Vaikka ehdotus menisi läpi, Marttinen näkee eroja Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa laina-ajat ovat pidempiä, eikä asuntolainoja välttämättä makseta koskaan pois.
– Ruotsissa tietysti puhutaan jopa ikuisista asuntolainoista, ja tuskinpa sinne ollaan menossa. Meidän täytyy kuitenkin käydä hyvin vahvasti läpi sitä, millä eri keinoilla me voimme hallituksen ja eduskunnan päätöksin vaikuttaa Suomen kasvunäkymään ja vahvempaan työllisyyteen.
Hallituksen esitys laina-aikojen pidentämisestä on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Muokattu 12.2.2026 kello 8.37: Muokattu kohtaa, jossa puhutaan kehysriihessä pohdittavista veromuutoksista. Kohdassa luki aiemmin, että työ- ja elinkeinoministeriö pohtii veromuutoksia. Kohtaa on muutettu muotoon, että hallitus pohtii asiaa.
Muokattu 12.2.2026 kello 11.43: Vaihdetu sana valmistelu sanaan pohdinta seuraavassa kohdassa: ”Marttisen pöydällä on pohdinnassa esitykset kevään kehysriiheen siitä, miten kotimainen kysyntä saataisiin liikkeelle ja kuluttajien luottamus talouteen palautettua.”
