Opinto-ohjaajien työmäärä on kasvanut huimasti viime vuosina.
Yhdellä opinto-ohjaajalla saisi valtakunnallisen suosituksen mukaan olla ohjauksessaan korkeintaan 150 oppilasta, mutta pienissä kunnissa määrä voi olla selvästi suurempi. Näin on etenkin niissä kunnissa, joissa on vain yksi opinto-ohjaaja.
Laajennettu oppivelvollisuus, eli oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen vuonna 2021, toi lisää työtehtäviä opinto-ohjaajille. Myös koronapandemian tuomat ongelmat näkyvät nuorissa edelleen.
– Sitä ei ehkä vieläkään ymmärretä, kuinka pitkäkestoisia vaikutuksia yhteiskunnan toimintojen rajoittamisella oli kasvaville nuorille. Kaikki nämä yhdessä näkyvät opinto-ohjaajien työssä, kertoo Suomen opinto-ohjaajat ry:n väistyvä puheenjohtaja Paula Lindqvist.
50 oppilasta liikaa
Pyhtääläisen Huutjärven koulun opinto-ohjaaja Eero Uotilan ohjauksessa on liki 200 yläkoululaista, eli noin 50 liikaa.
Uotila on Pyhtään kunnan ainoa opinto-ohjaaja, ja hänet valittiin helmikuun alussa vuoden opinto-ohjaajaksi.
Viime viikot Uotila on auttanut koulun yhdeksäsluokkalaisia valmistautumaan toisen asteen yhteishakuun. Yhteishaku alkoi tänään tiistaina.
Yhdeksännellä luokalla on Pyhtäällä 62 oppilasta, joista hieman yli puolet on hakemassa lukioon ja loput ammatilliseen koulutukseen. Muutama ammatilliseen koulutukseen hakevista on myös kiinnostunut kaksoistutkinnosta.
– Olen pyrkinyt rohkaisemaan oppilaita siihen, että jos kiinnostaa vaikka metalliala, ei mentäisi TET-harjoitteluun pitseriaan, vaan lähdettäisiin oikeasti kokeilemaan sitä omaa kiinnostavaa alaa, kertoo Huutjärven koulun opinto-ohjaaja Eero Uotila.
Koppi pudokkaista
Työ jatkuu vielä senkin jälkeen, kun yhdeksäsluokkalaiset ovat saaneet peruskoulun päättötodistuksen. Opinto-ohjaajat ottavat koppia nuorista, jotka ovat vaarassa pudota pois yläkoulun jälkeisistä opinnoista.
– Meillä on esimerkiksi seurantavelvollisuus. Kesällä varmistan, että kaikki ovat saaneet opiskelupaikan. Jos näin ei ole, niin sitten katsotaan, onko ammattikoulun linjoilla tyhjää tai osoitetaan opiskelupaikka tutkintoon valmentavaan Tuva-koulutukseen, selventää Eero Uotila.
Tuva-koulutus on tarkoitettu oppijoille, jolla ei ole toisen asteen tutkintoa, ja jotka syystä tai toisesta tarvitsevat valmentavaa koulutusta.
Oppilailla usein selvä suunnitelma
Oppilaista suurin osa tietää, mihin suuntaa hakemaan jatko-opiskelupaikkaa.
– Noin 80 prosenttia oppilaista on jo aika hyvin selvillä siitä, mutta loppujen kanssa käydään useampi keskustelu ja annetaan välillä vähän aikaa miettiä ja kenties jonkinlaisia tehtäviä kotiin pohdittaviksi, sanoo Eero Uotila.
Suomeen haluttaisiin lisää korkeakoulutettuja, mutta lukio ole ainut tie korkeakouluopintoihin. Miten tietoisia nuoret ovat siitä, että ammatillisen koulutuksen kauttakin voi päätyä opiskelemaan korkeakoulututkintoa?
– Olen pyrkinyt painottamaan, ettei ammattikoulu tarkoita sitä, ettei voisi lähteä ammattikorkeaan tai yliopistoon. Päinvastoin. Se antaa täsmälleen saman jatko-opintokelpoisuuden kuin lukiokin, sanoo Eero Uotila.
