Kanadalaisen Bitzero-yrityksen Kokemäelle suunniteltu datakeskus tarvitsee niin paljon energiaa, että se muuttaa valtakunnallisesti tärkeänä pidettyä kulttuurimaisemaa.
Datakeskuksen vuoksi Kolsi-Kirkkokallion välille rakennetaan 110 kilovoltin voimalinja, joka sijoittuu myös tärkeälle muinaismuistoalueelle.
Aluetta halkoo jo voimalinja, joka on Fingridin hallinnassa.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kokemäen Sähkö Oy olisi rakentanut uuden voimalinjan vanhan viereen, mutta sitä eivät hyväksyneet maanomistajat eikä museo.
Satakunnan museo edellytti, ettei muinaismuistoalueelle rakenneta kahta rinnakkaista voimalinjaa.
Vaatimus hyväksyttiin, ja nyt Kokemäen Sähkön sekä Fingridin on saatettava sähkölinjansa samaan pylvääseen. Vanha linja puretaan, kun uusi on valmis.
Näin ei kuitenkaan aina käy.
Museon mielipide jää usein vähemmälle huomiolle, arvioi Satakunnan museon arkeologi Leena Koivisto.
Hän on kollegoidensa kanssa kirjoittanut kymmeniä raportteja maakunnan alueelle suunnitelluista vihreän siirtymän ja voimalinjojen vaikutuksista ympäristöön ja maisemaan. Viime vuonna lausuntoja kirjoitettiin 33, tänä vuonna jo kahdeksan.
– Meno on hurjaa, Koivisto sanoo.
Videolla arkeologi Leena Koivisto esittelee aluetta, jolle voimalinja sijoittuu.
Lausuntojen määrä kiihtyy koko maassa
Vihreään siirtymään liittyviä hankkeita on yhä enemmän eri puolilla Suomea, ja kulttuuriympäristöä koskevien lausuntopyyntöjen määrät kasvavat samaa tahtia, vahvistaa Museoviraston osastonjohtaja Ulla Salmela.
Salmela arvioi, että vuonna 2026 pyynnöt koskevat erityisesti suuria tuuli- ja aurinkovoimaloita.
Hän pitää kiinnostavana sitä, että tuoreen kulttuuriympäristöbarometrin mukaan kansalaiset pitävät uusiutuvia energiamuotoja tulevaisuuden kulttuuriperintönä.
Monen kyselyyn vastanneen alle 30-vuotiaan mielestä suuret tuuli- ja aurinkovoimalat myös sopivat useimpiin maisemiin.
Tutkimuksia tehdään ennen uutta voimalinjaa
Kokemäen Sähkön toimitusjohtaja Eero Turto ei vielä tiedä, milloin uuden Kolsi-Kirkkokallio-sähkölinjan rakennustyöt alkavat.
Alueella tehdään arkeologisia tutkimuksia ennen rakentamista, mutta ne eivät Turton mukaan viivästytä töiden alkua. Muinaishistoriallinen ympäristö, kulttuurimaisema, maanviljelys ja asutus tuovat suunnitteluun haasteita.
– Museon kanssa on käyty keskusteluja, ja paikan päällä katsomassa. Pitäisi olla kohtuu selvät sävelet, arvioi Turto
Kokemäen kaupunginjohtaja Teemu Nieminen sanoo, että uuden voimalinjan ympäristö otetaan tarkasti huomioon, mutta myös energiasaatavuus on tärkeää.
Uusi sähkölinja varmistaa sekä datakeskuksen että uuden teollisuusalueen energiatarpeen. Maisemavaikutuksen kannalta suunnitelmat ovat Niemisen mukaan kunnossa.
Kaupungin energiayhtiö neuvottelee vielä maanomistajien kanssa sähköpylväiden sijainnista.
Rakennustyömaat tulevat asukkaille yllätyksenä
Satakunnan museon arkeologi Leena Koiviston mukaan hankkeiden vaikutukset ympäristöön tulevat asukkaille hyvin usein yllätyksenä.
Ihmiset heräävät tilanteeseen vasta, kun työt ovat käynnissä. Silloin on myöhäistä vaikuttaa päätöksiin.
Koivisto kehottaakin kansalaisia seuraamaan enemmän kuntansa asioita. Sosiaalisessa mediassa uutiset ovat vasta, kun ihmiset alkavat ihmetellä näkyvää muutosta.
– Tulisi seurata, minkälaisia asioita on kunnanvaltuuston ja -hallituksen esityslistoilla, ja pysyä sillä tavalla mukana, Koivisto neuvoo.
