Eläkkeitä ei voi leikata, koska niitä koskee omaisuudensuoja. Tämä argumentti tulee usein vastaan keskustelussa eläkkeiden leikkauksista.
Asiantuntija ei pidä oppia täysin perusteltuna.
– Oppihan lienee perustuslakivaliokunnan tulkinnan perusteella, että itse eläkkeen suuruuteen ei voi puuttua. Samaan aikaan indeksikorotuksiin voi puuttua. Se on vähän lapsellinen oppi, sanoo dosentti Timo Viherkenttä.
Viherkenttä on oikeustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti, joka on työskennellyt valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä ja Valtion Eläkerahaston toimitusjohtajana sekä Kuntien Eläkevakuutuksen Kevan varatoimitusjohtajana.
Hän jos joku tuntee järjestelmän.
Hänestä omaisuudensuoja eläkkeille on osin turha, koska suojaa on niin helppo kiertää leikkauksia tehtäessä.
Omaisuudensuoja asettaa leikkaamiselle ehtoja
Työeläkkeet kuuluvat siis perustuslain omaisuudensuojan piiriin. Työeläkkeet on katsottu omaisuudeksi, koska ne ovat ikään kuin siirrettyä palkkatuloa tulevaisuuteen.
– Se on ikään kuin varautumista eläkepäiviin ja ikään kuin siirrettyä palkkaa, selittää julkisoikeuden professori Toomas Kotkas.
Tulkinta työeläkkeiden kuulumisesta omaisuudensuojaan on lähtöisin jo 1960-luvulta työeläkejärjestelmän alkuajoilta. Käytäntö on Kotkaksen mukaan myös kansainvälinen, ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa työeläkkeet katsotaan omaisuudensuojan piiriin kuuluviksi.
Omaisuudensuoja tarkoittaa, että julkinen valta ei saa perusteettomasti puuttua yksilön omaisuuteen. Se ei kuitenkaan ole ehdoton oikeus tai este eläkeleikkauksille.
– Se [omaisuudensuoja] oikeastaan vain asettaa tiettyjä ehtoja leikkaamisille. Keskeinen ehto on muun muassa se, että pitää olla hyväksyttävä syy, kuten esimerkiksi työeläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys, Kotkas sanoo.
Toinen ehto on, että leikkaukset eivät saa olla suhteettoman suuria.
– Jos tulevat eläkkeet pienenisivät esimerkiksi 50 prosenttia, se olisi todennäköisesti suhteettoman suuri leikkaus.
Omaisuudensuoja tarkoittaa Kotkaksen mukaan myös sitä, että jo erääntyneitä eläkkeitä ei voida leikata. Sen sijaan nyt eläkkeellä olevien ihmisten tuleviin eläkkeisiin sekä työelämässä olevien tuleviin eläkkeisiin voidaan tietyin edellytyksin puuttua.
”Kolmasosa aikuisväestöstä jätetty säästöjen ulkopuolelle”
Oikeustieteen tohtori Timo Viherkenttä kritisoi sitä, että eläkeläiset on jätetty säästötoimien ulkopuolelle. Se ei ole hänestä kestävää.
Viherkenttä pitää ongelmallisena sitä, että kolmasosa aikuisväestöstä on jätetty kokonaan säästöharkinnan ulkopuolelle. Hän ei vaadi leikkauksia, mutta kysyy, että jos kaikilta leikataan, miksei myös eläkeläisiltä.
– Kaikkien vaihtoehtojen pitäisi olla aidosti pöydällä ja harkinnassa, jolloin voitaisiin miettiä kaikkia etuja ja haittoja, joita eri vaihtoehtoihin liittyy, Viherkenttä sanoo.
Viherkenttä näkee verotuksen helpoimpana keinona ottaa eläkkeet mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen.
Syynä on meneillään oleva eläkeuudistus. Ennen kuin se on saatu maaliin, ei eläkkeisiin kannata lähteä puuttumaan monin tavoin. Mutta heti uudistuksen valmistuttua pitäisi Viherkentän mukaan aloittaa seuraava uudistus.
– Verotuksessa voitaisiin säätää eläketulovähennystä ja suurten eläkkeiden lisäveroa, hän sanoo.
Viherkenttä muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle myönteisen päätöksen suurten eläketulojen lisäverosta.
– Ihmisoikeustuomioistuin otti siihen hyvinkin selkeän kannan, että ihmisoikeussopimus ei aseta sille rajoja, hän sanoo.
Indeksileikkaukset tehokkaita, mutta ei nyt
Jos indekseihin puututaan, Viherkenttä suosii kertaluonteisia leikkauksia pysyvien sääntömuutosten sijaan.
Työeläkeindeksi on mekanismi, jolla maksussa olevia työeläkkeitä korotetaan vuosittain tammikuun alussa. Sen tarkoituksena on turvata eläkkeiden ostovoima hintojen noustessa. Viherkenttä siis ehdottaa, että vaikkapa yksi eläkkeen nosto jätettäisiin tekemättä.
Indeksileikkaukset ovat hänen mukaansa tehokkaita, koska ne vaikuttavat eläkkeen saajan eläkkeeseen koko tämän loppuelämän. Lisäksi ne ovat tasa-arvoisia, koska ne vaikuttavat kaikkiin samassa suhteessa.
Eläkeiän nosto on asia, johon Viherkentän mukaan pitäisi palata pian, heti tekeillä olevan eläkeuudistuksen perään.
Kun ihmiset elävät yhä pidempään, työurienkin on pakko pidentyä.
Myös palkattomista jaksoista kuten vanhempainvapaalla, ansiosidonnaisella ja tutkintoa suorittaessa kertyvät eläkkeet, tulisi hänen mukaansa ottaa tarkasteluun seuraavassa uudistuksessa. Helpointa olisi puuttua juuri tutkinnoista kertyviin eläkkeisiin.
