Pienet kunnat joutuvat tulevaisuudessa yhä enemmän pohtimaan yhteistyötä toisten kuntien kanssa väkimäärän vähentyessä.
Kuntaliiton väestöennusteen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa väestö pakkautuu seuraavan viidentoista vuoden aikana yhä voimakkaammin Turkuun.
Kasvua povataan vain 11 kuntaan 27:stä. Eniten kasvua on Kaarinassa, Ruskolla ja Turussa.
Häviäjinä ovat taas erityisesti pienet maaseutukunnat. Eniten vähenee ennusteen mukaan Oripään väkiluku, yli 16 prosenttia, ja Marttilassakin lähes 13 prosenttia.
Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen toteaa heti, että ennuste on vain luku.
Yli 200 asukkaan lähtö kunnasta ei huoleta toistaiseksi häntä. Syy on yksinkertainen; Wega Groupin biojalostamoa suunnitellaan Oripäähän ja toteutessaan se olisi Suomen suurin. Tämä luo uskoa tulevaan.
– Me katsomme positiivisesti tulevaisuuteen ja erityisesti biokaasujalostamohankkeen kautta. Jalostamo tuo muutamia työpaikkoja tänne ja Oripään tulevaisuus on sitä kautta turvattu.
Koulutus suurin menoerä
Oripäällä ei ehkä ole huolta, mutta monella muulla pienellä maaseutukunnalla on.
Valtioneuvosto asettama parlamentaarinen, kuntien tulevaisuutta käsittelevä työryhmä aloitti työnsä viime viikolla. Tavoitteena on selvittää, miten kuntalaisten palvelut järjestetään jatkossa, kun maaseutu autioituu ja kuntien taloudellinen tilanne heikkenee.
Työryhmän tehtävänä on tehdä väliyhteenveto tämän vuoden loppuun mennessä ja johtopäätökset valmistuvat syksyyn 2027 mennessä.
Kuntien suurin menoerä on sivistystoimi, eli koulutus.
Esimerkiksi Oripää on tehnyt sivistystoimeen liittyviä ratkaisuja jo vuosikausia sitten. Kunnalla ei ole ollenkaan yläkoulua, vaan yläkoululaiset matkustavat naapurikuntaan yläkouluun.
Timo Tolppanen näkee, että tällaiset yhteistyökuviot naapurikuntien kanssa on yksi ratkaisu pienille maaseutukunnille lapsimäärän vähentyessä.
– Varmasti monet muut kunnat Suomessa pohtivat tätä yhteistyötä, Tolppanen pohtii.
Oripäässä uskotaan oripääläisyyteen
Oripäällä ei ole halua liittyä naapurikuntiin. Kuntatalous on ollut ylijäämäinen ja kunnan nykyisessäkin strategiassa mainitaan pysyminen itsenäisenä kuntana.
– Ei meillä ole mitään tarkoitusta liittyä mihinkään. Voimme kuitenkin ottaa vastaan jonkun toisen kunnan, joka haluaa liittyä Oripäähän, muotoilee hymyillen Tolppanen.
Myös kylänraitilla uskotaan oripääläisyyteen.
– Ainahan kuntaliitokset on mahdollisia, mutta toivottavasti se ei tapahdu täällä. Se on tuolla sisuskaluissa se oripääläisyys, Ilkka Tuomisto sanoo.
Ilkka Tuomisto on asunut koko ikänsä Oripäässä.
– Miksi lähtisin parhaasta pois? Kaupungissa pääsee käymään sitten, jos haluaa, mutta aika vähän tulee käytyä, hän kuvailee.
Vieressä oleva oripääläinen Florian Mikkola on samaa mieltä. Hän muutti Oripäähän vajaan vuoden ikäisenä.
– Lähisuku asuu täällä edelleen. Jos tarve tulee, esimerkiksi työtarjous jostain kaukaa, että täytyy muuttaa pois, niin sitten ehkä muutan. Mutta en ole täältä muuttamassa mihinkään nyt vielä vähän aikaan, Mikkola kertoo.
