Taidemaalari Eero Nelimarkan (1891–1977) elämä oli kuin selviytymistarina ryysyistä rikkauksiin. Elämän eväät kuuden lapsen köyhässä perheessä Vaasassa olivat vaatimattomat.
Nelimarkka oli vasta yhdeksänvuotias, kun hänen räätäli-isänsä kuoli mielisairaalassa. Äiti elätti lapsikatrasta pyykinpesijänä.
Eero Nelimarkka valmistui jo nuorena sokerileipuriksi, mutta haaveili jostain muusta. Hän vei maalauksiaan nähtäväksi Akseli Gallen-Kallelalle (1865–1931), joka kannusti nuorukaista taideoppiin Pariisiin.
Nelimarkasta tuli yksi suomalaisten suosikkitaiteilijoista.
Nyt hänen elämäntyönsä on esillä Ateneumin taidemuseon poikkeuksellisen laajassa Nelimarkka-näyttelyssä.
Maa ja taivas. Siinä on elämän synteesi, pohjalaisen maiseman kasvot.
Eero Nelimarkka vuonna 1934
Eero Nelimarkka lähti Pohjanmaalta, mutta Pohjanmaa ei lähtenyt hänestä. Parhaiten suomalaiset tuntevat hänen eteläpohjalaiset lakeusmaisemat latoineen.
Ne ovat aina kiehtoneet myös kuvataiteilija Josefina Nelimarkkaa.
Josefinan isoisän isä
Eero Nelimarkka oli Josefina Nelimarkan isoisän isä.
– Hän on ollut todella paljon läsnä minunkin elämässäni, vaikka en ole tavannut häntä, koska hän kuoli jo ennen syntymääni.
Josefina Nelimarkka sanoo, että taiteilijan muisto elää taideteoksissa ja sukulaisten kertomissa tarinoissa.
Eero Nelimarkan rohkea esimerkki vaikutti siihen, että hänestäkin tuli kuvataiteilija.
– Olen Pariisissa kulkenut isoisän isän jalanjäljissä ja käynyt katsomassa katuja, joilla hän aikoinaan liikkui.
Suomessa Josefina Nelimarkkaan iskee suru maalauksista tutun, vanhan lumisen maalaismaiseman katoamisesta.
– Joitakin vuosia sitten ajoimme autolla isäni kanssa Pohjanmaalla etsimässä Eeron maalaamia maisemia, peltoja ja latoja, mutta se osoittautui vaikeaksi. Niitä ei enää juurikaan ollut.
Ateneumin taidemuseon Eero Nelimarkka -näyttely haluaa osoittaa, ettei kyse ole vain yhden aiheen taiteilijasta.
– Hän oli monipuolinen ja ahkera, toteaa Nelimarkan elämäntyön tunteva näyttelyn kuraattori, Riitta Ojanperä.
Näyttely on läpileikkaus koko Nelimarkan tuotannosta. Mukana on maalauksia, piirustuksia ja valokuvia.
Ateneumissa arjen kauneutta ja läsnäoloa
Maisemien lisäksi Eero Nelimarkka maalasi asetelmia ja henkilökuvia.
– Taiteilijan katse on tarkka. Hän poimi teoksiin asioita niin, että pienet sattumanvaraiset hetket näyttävät suurilta ja merkityksellisiltä, Ojanperä sanoo.
Sisätilamaalauksissa vallitsee rauhallinen, seesteinen ja pysähtynyt tunnelma.
Lattialla on pari punaisia kenkiä, pöydällä odottaa muutama leipäviipale. Nainen katsoo ulos avonaisesta ikkunasta, ehkä huoneeseen käy tuulenvire.
Kuvataiteilija Josefina Nelimarkan mielestä teoksissa on voimakas läsnäolon tuntu ja lähes meditatiivinen tunnelma.
– Eero maalasi arjen kauneutta ja halusi, että arvostamme sitä.
Vuodenajat vaikuttivat maalausten värimaailmaan ja valon määrään.
– Hänestä kevään valo ja syksyn sävyt olivat erityisen mielenkiintoisia, mikä näkyy hänen taiteessaan. Maisemissa korostuvat myös sääolosuhteet, Josefina Nelimarkka toteaa.
Taiteilijana hän ymmärtää ajatuksen hyvin – esimerkiksi lumessa on lukuisia eri valkoisen ja harmaan sävyjä, ei vain yksi.
Utelias taiteilija oli ”täynnä elämää”
Josefina Nelimarkasta on ollut kiinnostavaa katsella vanhoja valokuvia hattupäisestä ja tyylikkäästi pukeutuneesta Eero Nelimarkasta poseeraamassa eri puolilla maailmaa.
– Isäni on kertonut, että hän oli luonteeltaan myönteinen ja täynnä elämää. Hän on ollut myös rohkea, kun miettii aikaa ja olosuhteita, jolloin hän eli.
Eero Nelimarkan mielestä ihmisen piti olla utelias, nähdä maailmaa ja olla tietoinen kansainvälisistä virtauksista.
Opinto- ja näyttelymatkat veivät taiteilijaa ympäri maailmaa. Koosteen vanhoissa valokuvissa hän on Ateenassa, Tel Avivissa, Istanbulissa ja Pariisissa. Kuvaa klikkaamalla näet ne suurempina.
Taide myi ja taiteilija vaurastui
Eero Nelimarkka oli 1930-luvulta lähtien yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Taiteellinen työ jatkui katkeamatta hänen viimeisiin elinvuosiin asti.
Kuraattori Riitta Ojanperä toteaa, että Nelimarkan taiteessa suomalaisia puhuttelee nostalgia.
– Varsinkin viimeisinä vuosikymmeninään hän oli hyvin suosittu suuren yleisön keskuudessa. Ihmiset ostivat etenkin hänen maisemamaalauksiaan.
Taiteilija perusti isänsä synnyinmaisemiin Alajärvelle Nelimarkka-museon vuonna 1964. Se toimii nykyisin Etelä-Pohjanmaan alueellisena taidemuseona.
– Eero Nelimarkka vaurastui, loi sosiaalisia verkostoja ja nousi aikakauden muiden tunnettujen taiteilijoiden joukkoon, Riitta Ojanperä sanoo.
Eero Nelimarkka, Ateneumin taidemuseo, Helsinki 13.3.–13.9.2026.
