Ylen tietojen mukaan poliisi epäili suositun etnisen ravintolaketjun omistajia ulkomaalaisten työntekijöidensä törkeästä kiskonnasta.
Esitutkinnassa saatu näyttö oli kuitenkin syyttäjän mukaan risritiitainen eikä riittänyt syytteen nostamiseksi, joten hän teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.
Rikoksista epäiltiin kaukasialaista ruokaa tarjoavan ravintolaketjun omistajapariskuntaa. Pariskunnan nainen on suomalainen ja mies on muuttanut ulkomailta ja saanut Suomen kansalaisuuden.
Ketjulla on ravintoloita Turussa, Espoossa, Helsingissä ja Tampereella. Omistajat ovat mukana myös useiden muiden samanlaista ruokakulttuuria edustavien ravintoloiden toiminnassa ympäri Suomea.
Aluehallintovirasto (avi) teki vuosina 2019–2025 eri paikkakunnilla useita tarkastuksia pariskunnan omistamiin ravintoloihin ja sellaisiin ravintoloihin, joiden toiminnassa he ovat muutoin mukana. Tarkastuksissa havaittiin lukuisia puutteita.
Poliisin esitutkinta koski vain toimintaa Turussa sijaitsevassa ravintolassa vuosina 2019–2022. Syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen 19. maaliskuuta 2026.
Esitutkinnassa epäillyt kiistivät kaikki väitteet rikoksista ja epäasiallisista työoloista.
Työntekijät: Osa palkasta piti palauttaa
Ylen tietojen mukaan esitutkinnassa poliisi kuuli asianomistajana eli rikoksen uhrina neljää ulkomaalaista työntekijää, joista kolme on kotoisin samasta maasta kuin ravintolan ulkomaalaistaustainen omistaja. Poliisi epäili, että ainakin kaksi heistä joutui palauttamaan osan palkastaan työnantajalle.
Näin epäillyn rikoksen uhri kertoo Ylelle kokemuksistaan:
Työntekijöiden mukaan omistajat keräsivät heiltä käteistä kerran kuussa siten, että palkasta jäi käteen 1 100–1 300 euroa. Osa työntekijöistä puolestaan kertoi poliisille, että eivät tiedä tällaisesta toiminnasta mitään.
Omistajien mukaan kyse oli siitä, että he aluksi auttoivat työntekijöitä lähettämään rahaa kotimaahan. Ylen tiedossa ei ole, päätyikö rahaa todellisuudessa lainkaan työntekijöiden perheille.
Osa asianomistajista kertoi tutkinnassa myös, että ravintolan omistajat olisivat työllistäneet ulkomaalaisia aluksi ilman oleskelulupia.
Esitutkinnassa kuultiin todistajana suomalaista henkilöä, joka oli aiemmin ollut töissä ravintolassa. Hänen mukaansa ulkomaalaisia kohdeltiin eri tavalla kuin suomalaisia.
Entinen kokki kertoo, millaisia tunteita ravintolassa työskenteleminen herätti:
Ulkomaalaiset työntekijät alkoivat ymmärtää oikeuksiaan vasta kun he oppivat hiljalleen englantia ja saivat apua ravintolan suomalaisilta työntekijöiltä.
Kahden ulkomaalaisen työntekijän mukaan heidän palkoistaan vähennettiin esimerkiksi lainanlyhennyksiä, asunnon vuokria ja viranomaismaksuja. He eivät tienneet vähennyksistä ennen kuin suomalainen työntekijä selvitti asiaa heidän kanssaan.
Esitutkinnassa kuultiin todistajina myös kahta omistajien ehdottamaa ulkomaalaista työntekijää, jotka olivat aiemmin työskennelleet ravintolassa. Heidän mukaansa omistajien toiminnassa ei ollut muiden esiin nostamia epäkohtia.
Työntekijöitä tarkkailtiin kameralla
Ylen tietojen mukaan poliisin kuulusteluissa kaksi asianomistajaa kertoi lukuisista väärinkäytöksistä Turun ravintolassa: työpäivät venyivät sovittua pidemmiksi, ylitöistä ei maksettu ja vuorolisiä maksettiin vaihtelevasti tai ei lainkaan. Työtuntien lisääntyminen ei työntekijöiden mukaan vaikuttanut palkkaan.
Yhden työntekijän mukaan hänen piti työskennellä myös vapaa-ajalla ilman korvausta. Hän kertoi, että alkuaikoina hän valmisti ruokia yöllä eikä aukioloaikaan saanut olla paikalla ravintolassa.
Osa ulkomaalaisista asui Turussa omistajien järjestämässä yhteismajoituksessa. Myöhemmin osa muutti omilleen.
Ylen tietojen mukaan toinen omistajista ihmetteli esitutkinnassa väitteitä siitä, että työntekijöiden olisi pitänyt palauttaa osa palkasta. Työntekijät eivät hänen mielestään ehkä ymmärtäneet, että Suomessa palkasta vähennetään esimerkiksi verot.
Avin havaitsemia puutteita Turun toimipisteessä omistajat pitivät aloittelevien yrittäjien vaikeuksina, joiden takia oli tehty pieniä korjauksia.
Avin asiakirjoista ilmenee, että ketjun Tampereen-ravintolassa työnantajalla oli mahdollisuus seurata työntekijöitä kameroista, mutta kameravalvonnan käyttötarkoituksesta ei ollut kerrottu työntekijöille.
Yle on nähnyt kuvia viestiketjusta, jossa omistaja kommentoi työntekijöiden työntekoa. Viestien perusteella omistaja otti kuvakaappauksia valvontakameran tallenteelta.
Puutteita myös Espoossa ja Helsingissä
Avin tekemissä tarkastuksissa useista ravintoloista puuttuivat esimerkiksi työvuoroluettelot eikä työsopimuksia löytynyt tarkastushetkellä.
Esimerkiksi Espoon ravintolassa työvuorot oli laadittu vain salin työntekijöille muttei keittiön työntekijöille. Ketjun keittiöissä työskentelee pääsääntöisesti ulkomaalaisia.
Samankaltaisia puutteita ilmeni myös Tampereen ja Helsingin ravintoloissa.
Työnantaja kertoi useissa tapauksissa työsopimusten kadonneen ja vakuutti lähettävänsä ne tarkastuksen jälkeen. Kun omistaja myöhemmin lähetti työsopimukset, niissä ilmeni Avin mukaan puutteita.
Avi huomasi suuren osan puutteista vuosina 2019–2022 ja ohjeisti omistajia niiden korjaamisessa. Osasta omistajien vuosina 2024 ja 2025 avaamista uusista ravintoloista löytyi kuitenkin taas samoja puutteita.
Avi ja poliisi eri linjoilla
Tutkinnanjohtaja Riikka Laaksonen Lounais-Suomen poliisilaitokselta kommentoi lyhyesti tapausta Ylelle.
”On syytä epäillä, että ravintolan omistajat ovat käyttäneet hyväksi osan työntekijöidensä taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta työsopimuksen yhteydessä ja hankkineet näin itselleen taloudellisesta etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen.”
Ylen tietojen mukaan avi antoi esitutkinnassa lausunnon epäillyistä rikoksista. Avin mukaan poliisin saama näyttö ei ole riittävä törkeän kiskonnan osalta.
Mahdollisessa ulkomaisen työvoiman luvattomassa käytössä puolestaan syyteoikeus oli jo vanhentunut.
Omistajat kiistävät kaiken
Yle yritti tavoittaa rikoksista epäiltyä pariskuntaa useita kertoja. Lopulta pariskunnan nainen vastasi viestitse lyhyesti, että ei voi kommentoida keskeneräisiä viranomaisasioita.
”Totean tässä vaiheessa ainoastaan, että yhtiömme suhtautuu asiaan suurella vakavuudella ja on kiistänyt yhtiöömme ja sen johtohenkilöihin kohdistetut väitteet ja vaatimukset perusteettomina”, nainen kirjoittaa.
Hänen mukaansa omistajat odottivat tuolloin syyttäjän tekevän asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.
Korjaus 25.3.2026 klo 14.35: Korjattu virheellinen tieto, että syyteharkinta asiassa olisi kesken. Todellisuudessa syyttämättäjättämisratkaisu oli jo tehty jutun julkaisuhetkellä. Muokattu juttuun myös aikamuotoja saadun tiedon perusteella.
