Kuopion maisema muuttuu seuraavan 10 vuoden aikana – kaupunki perustaa useita uusia niittyjä

Niittyjä tehdään esimerkiksi maisemoinnin yhteydessä. Yksi tunnetuista kohteista on Puijon purettava mäkihyppytorni.

Valtatie 5 ja Puijon mäki idästä päin katsottuna.
Kuopion tavoite on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Kuopio aikoo lisätä niittyjen määrää kaupunkialueella. Uusia niittyjä perustetaan vähintään 22 hehtaaria. Tarkoitus on muuttaa nurmikoita niityiksi ja perustaa uusia niittyjä.

Kuopion kaupunginpuutarhuri Sari Riekkinen kertoo, että ensi kesänä nurmikoita muutetaan niityiksi muun muassa Saastamoisen puiston leikkikentän ympäristössä.

– Tämän lisäksi uusia niittyalueita tulee esimerkiksi purettavan Puijon K90-mäen maisemoinnin yhteyteen ja Leväsentien katuviheralueelle.

Kuopion Puijon hyppyrimäet ilmasta kuvattuna.
Keskellä olevan hyppyrimäen purkaminen alkaa keväällä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kymmenen vuotta kestävässä muutoksessa ovat mukana kaikki keskeisellä kaupunkialueella olevat viheralueet. Taustalla on Kuopion strategia, jonka yksi päämääristä on edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa. Käytännössä se tapahtuu huomioimalla nämä asiat viheralueiden hoidossa.

Uusia niittyjä tulee ympäri kaupunkia myös metsäisiin paikkoihin. Tavoite on pitää maisema mahdollisimman avoimena.

Asukkaat pääsevät kulkemaan niittypolkuja pitkin. Riekkisen mukaan polkujen reunat pidetään lyhyinä punkkien takia.

– Reunat niitetään lyhyiksi, joten punkkien ei pitäisi tarttua niin helposti kuin pidemmästä kasvillisuudesta.

Osa niityistä perustetaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuten keskustan rakennettuun kulttuuriympäristöön, Puijolle ja kansallisen kaupunkipuiston alueelle. Muita arvokohteita ovat muun muassa Pilppa ja Jynkänlahdenpuisto.

Näin niityt hoidetaan

Niittyjen hoidossa on tarkoitus kokeilla myös uusia kunnossapidon keinoja, kuten laidunnusta. Suunnitelma on perustaa neljästä viiteen niittyä, joilla laiduntaa lampaita.

Niittyjä hoidetaan niittomurskauksella kerran kesässä. Riekkinen kertoo, että murskauksessa niittojäte murskataan pienemmiksi kappaleiksi. Murskattuna kasvit hajoavat nopeammin maahan kuin leikattuna.

Puolestaan arvokkaiden alueiden niityiltä niittojäte kerätään ja kuljetetaan pois. Riekkisen mukaan niillä kasvaa yleensä kuivia ja vähän ravinteita tarvitsevia niittylajeja.

– Teemme näin, ettei niittojäte maatuessaan lisää ravinteita ja luo varjoa ja kosteutta niitylle.

Niittyjen kunnossapitoon kuuluu myös haitallisten vieraslajien torjunta, reuna-alueiden lajiston kehittäminen ja lahopuun määrän lisääminen.

Puiston takana on iso, vanha ja arvokas entinen lääninhallituksen rakennus.
Niittyjen kunnossapito on edullisempaa kuin hoidetun viheralueen. Kuopion kaupunki hoitaa noin 70 hehtaaria yleisiä viheralueita. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Niittyjen perustaminen on osa Kuopion viherpalveluohjelmaa, joka hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa.

Ohjelma oli esillä julkisesti joulu-tammikuussa, mutta siihen ei tullut yhtään kommenttia. Lautakunnalle ohjelmaa esitellyt kaupungininsinööri Ismo Heikkinen arvelee, että se johtuu osaksi ajankohdasta.

– Kaupungin viestintä ei selvästikään tavoittanut talviajalla kansalaisia, ja asioita seuraavilla ei varmaan ollut tarkennettavaa suunnitelmiin.

Tarkoitus on pitää kaupunkilaiset ajan tasalla esimerkiksi kunnossapidon muutoksista. Niittyjen reunoille tulee taulut, joissa kerrotaan, mitä lajeja paikalla kasvaa. Niittojen merkitys avataan, koska esimerkiksi kukkivien tienpientareiden niittoja yleensä vastustetaan.

Kaupunkilaiset pääsevät myös mukaan talkoisiin perustamaan uusia niittyjä ja torjumaan vieraslajeja.

Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja vuonna 2020 nosti niityt esiin. Videolla neuvotaan, kuinka niityn voi perustaa myös hyvin pieneen tilaan.

Video: Tuija Veirto / Yle