Kymenlaakson opisto joutuu harkitsemaan toisen kampuksensa sulkemista, jos hallituksen lakiesitys kotoutumiskoulutuksen rahoituksen lakkauttamisesta hyväksytään.
– Jos tämä lakiesitys etenee tällaisenaan, niin Kymenlaakson opisto joutuu harkitsemaan sitä, että joudutaanko toinen kampus sulkemaan kokonaan, sanoo opiston rehtori Sanna Gango.
Kymenlaakson opistolla on kaksi kampusta, toinen Kouvolassa ja toinen Haminassa. Gangon mukaan lakimuutos uhkaa noin 20 työpaikkaa pelkästään heidän opistossaan.
Kymenlaakson opistossa on tällä hetkellä 260 opiskelijaa, vuosittain 500–600. Haminan kampuksella kotoutumiskursseilla opiskelee esimerkiksi tilapäisen suojelun Suomesta saaneita ukrainalaisia. Heistä yli 50 prosenttia on korkeasti koulutettuja, noin 30 prosentilla on ammatillinen tutkinto.
– Työikäiset koulutetut ihmiset ovat aktiivisia. He haluavat kotoutua, he haluavat töihin ja he haluavat elämässä eteenpäin. [Heillä on] potentiaalista osaamista ja työvoimaa alueelle. Tämä vaikuttaa suoraan alueen elinkeinoihin ja siihen, saammeko pätevää työvoimaa, Gango sanoo.
Kymenlaakson väkiluku on laskenut pitkään ja laskusuunta jatkuu edelleen. Tilastokeskuksen mukaan Kymenlaakson väkiluku väheni 1 158 asukkaalla vuonna 2025. Se on Suomen toiseksi suurin pudotus.
Ristiriitaista politiikkaa
Samalla kun Suomi vaatii maahanmuuttajilta nopeaa integroitumista, sujuvaa suomen kielen taitoa ja pian myös kansalaisuuskoetta, hallituksen lakiesitys uhkaa lopettaa kotoutumiskoulutukset 43 kansanopistossa eri puolilla Suomea.
Hallitus leikkaa kotoutumisrahoitusta yhteensä lähes 90 miljoonalla eurolla. Kotoutumiskoulutusta järjestetään maahanmuuttajille kaikkiaan 123 vapaan sivistystyön oppilaitoksessa. Ne ovat kansalaisopistoja, kansanopistoja, kesäyliopistoja ja opintokeskuksia.
Näissä oppilaitoksissa opiskelee vuosittain noin 38 000 maahanmuuttajaa. Lisäksi markkinoilla on yksityisiä toimijoita, esimerkiksi kotoutumiskouluttajia, jotka järjestävät suomen kielen opetusta maahanmuuttajille hankintapalveluina.
Suomen kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan opiston rehtori Kyösti Nyyssölä arvioi, että pelkästään hänen maakunnassaan on 300 päätoimista suomen kielen opiskelijaa kansanopistoissa.
– Jos yhdessä maakunnassa häviää 300 opiskelijapaikkaa, niin 20 maakunnan kohdalla puhutaan 5 000 – 10 000 paikasta.
Nyyssölä sanoo, että näin suuren koulutustarpeen järjestäminen hankintakoulutuksena yksityisiltä toimijoilta olisi mahdotonta.
Vaade kotoutua nopeasti
Lakimuutos tulee voimaan samaan aikaan, kun hallitus on korostanut maahanmuuttajien vastuuta kotoutumisesta.
– Vaade kotoutua nopeasti ja oppia kielitaito on selvä, mutta siihen liittyvät asiat nähdään varsin yksipuolisesti työelämälähtökohdasta, sanoo Suomen kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.
Samaan aikaan sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiesityksen kansalaisuuskokeesta. Kokeella on tarkoitus mitata hakijan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta – aikana, jolloin mahdollisuudet hankkia kyseinen tieto vähenevät rajusti.
