Sunnuntaina päättyneet Milano-Cortinan paralympialaiset olivat Venäjän urheilijoille ja vallanpitäjille jättimenestys.
Venäjä saavutti Italiassa 12 paralympiamitalia (8 kultaa, yhden hopean ja 3 pronssia) ja oli mitalitaulukon kolmas.
Tulos oli poikkeuksellinen, sillä kisoissa oli mukana vain kuusi venäläisurheilijaa, joista neljä ylsi mitaleille. Mitalitilaston voittajaa Kiinaa (44 mitalia) edusti 70 urheilijaa.
Dopingskandaalien ja hyökkäyssodan vuoksi Venäjän urheilijoilla ei nähty 12 vuoteen kansallistunnuksia olympia- tai paralympia-areenoilla. Italiassa tuo aikakausi päättyi, kun Kansainvälinen paralympiakomitea IPC salli kisoissa muun muassa Venäjän liput ja kansallishymnin.
Hymni soi ensimmäistä kertaa viikko sitten, kun alppihiihtäjä Varvara Vorontšihina voitti kultaa LW 6/8-2 -luokan supersuurpujottelussa. Kaikkiaan hymniä kuultiin kisojen palkintojenjaoissa kahdeksan kertaa, mistä itänaapurin vallanpitäjät ottivat ilon irti.
Paralympiamenestys noteerattiin näyttävästi Venäjän valtionmedioiden tv-lähetyksissä ja verkkosivuilla.
Poliitikot presidentti Vladimir Putinin ja urheiluministeri Mihail Degtjarjovin johdolla korostivat, kuinka mitalisaldo on osoitus venäläisestä mahdista ja periksiantamattomuudesta ”epäoikeudenmukaisten sanktioiden” keskellä. Syyt sanktioiden taustalla, kuten lukemattomat sotarikossyytteet, jäivät vähemmän yllättäen mainitsematta.
– Paralympiaurheilijamme vahvistavat Venäjän auktoriteettia kansainvälisenä urheiluvaltana, urheiluministeri ja Venäjän olympiakomitean pomo Degtjarjov julisti hiljattain.
Italian parakisat tarjosivat poliitikoille myös tilaisuuden painostaa kansainvälistä urheiluyhteisöä laajempaan sanktioiden purkuun.
Milano-Cortinan olympialaisissa venäläiset esiintyivät neutraalilla statuksella ja tulos oli urheilullisesti laiha. Ainoan mitalin toi hopealle vuorihiihdossa yltänyt Nikita Filippov.
Venäjän vallanpitäjät eivät halua vastaavan toistuvan reilun kahden vuoden päästä Los Angelesin kesäkisoissa. Hallinto on nimennyt suureksi tavoitteekseen, että venäläisurheilijat saisivat esiintyä ilman mitään rajoituksia vuoden 2028 olympialaisissa.
Kremlin imagovoitto
Italiassa kilpailleet venäläiset paraurheilijat ovat olleet Kremlin tuesta mielissään.
Neljä mitalia saavuttanut alppihiihtäjä Vorontšihina sanoi, että presidentti Putinilta ja urheiluministeri Degtjarjovilta tulleet onnitteluviestit olivat tärkeä motivaatiobuusti.
Kelkkahiihtäjä Ivan Golubkov omisti kultamitalinsa koko Venäjän kansalle ja Putinille. Golubkov sanoi odottavansa kuumeisesti tilaisuutta kätellä presidenttiä.
Urheilijoiden isänmaalliset kommentit olivat hunajaa sodan tahraamalle Kremlin imagolle. Putin lähetti onnitteluja venäläismenestyjille ja ilmoitti kutsuvansa heidät presidentin vastaanotolle.
Urheiluministeri Degtjarjov lupasi venäläismedia Vedomostin haastattelussa olympia- ja paralympiaedustajille kasan lahjoja kuten televisioita, älypuhelimia ja urheiluvaatteita. Kisojen mitalistit saavat ministerin mukaan myös perinteiset rahapalkinnot.
Degtjarjov ei kertonut palkintosummien suuruutta, mutta esimerkiksi Pekingin olympialaisten kultamitalistit saivat valtiolta neljän miljoonan ruplan (nykykurssilla noin 43 000 euroa) potin.
Tämän lisäksi venäläinen vedonlyöntiyhtiö Fonbet on luvannut paralympialaisiin osallistuneille venäläisurheilijoille miljoonan ruplan eli vajaan 11 000 euron palkkion.
Sotarintamalta paraurheiluun
Kansainvälinen paralympiakomitea ja venäläiset päättäjät ovat korostaneet paralympialaisten yhteydessä, kuinka urheilu on pidettävä erossa politiikasta.
Samalla Venäjän paraurheilutoiminta on kasvanut kiitos maan hyökkäyssodan Ukrainaan. Useat mediat ovat raportoineet, miten Venäjän paralympiakomitea on rekrynnyt innokkaasti sodassa vammautuneita sotilaita paraurheilun pariin.
Venäjän paralympiakomitean puheenjohtaja Pavel Rožkov on kertonut, että maan paraurheilussa oli vuoden 2026 alkuun mennessä 700 Ukrainassa sotinutta. Rožkovin mukaan työ ”erikoisoperaatiossa” olleiden kanssa on erityisen tärkeää.
Puolalaisen Vot tak -median mukaan monissa tapauksissa sodassa vammautuneet on haettu suoraan sairaalasta urheiluministeriön kuntoutus- ja harjoitusleireille.
Järjestelmässä liikkuu myös merkittäviä rahasummia. Putinin hallinto on rahoittanut kymmenillä miljoonilla ruplilla vuonna 2023 perustettua ”Me yhdessä. Urheilu” -järjestöä, joka järjestää muun muassa kilpailutapahtumia Ukrainassa vammautuneille sotilaille.
Juuri päättyneissä Milano-Cortinan paralympialaisissa ei nähty Ukrainassa sotineita, mutta tilanne voi hyvinkin olla toinen reilun kahden vuoden päästä.
Vot tak -media kertoo 29-vuotiaasta ex-sotilaasta Tsyden Geninovista, jonka haaveena on päästä jousiammunnassa Los Angelesin paralympialaisiin 2028.
Ukrainan yleisradioyhtiön mukaan Geninov palveli prikaatissa, jonka kolmea sotilasta syytetään lähes 29 ukrainalaissiviilin ampumisesta.
Ukraina on kritisoinut venäläistä systeemiä, mutta Kansainvälisen paralympiakomitean puheenjohtaja Andrew Parsons ilmoitti Italian kisojen kynnyksellä olevansa sinut asian kanssa.
– Meille ei ole väliä, mitä urheilijat ovat tehneet menneisyydessä taistelukentällä. Sotarikokset ovat tietenkin asia erikseen, mutta se, mitä paraurheiluliikkeemme tarjoaa, on toinen mahdollisuus, Parsons kommentoi BBC:lle.
Yksinäinen protesti
Brasilialaisviskaali Parsons on antanut muutenkin ymmärtää, ettei Ukrainan tilanne paljoa hetkauta.
Pienetkin protestiäänet on tukahdutettu Italiassa tehokkaasti. Sen sai huomata muun muassa Stop War -korvakorua pikakilpailussa pitänyt ampumahiihtäjä Oleksandra Kononova. Järjestäjät käskivät kisan voittanutta Kononovaa ottamaan korun pois ennen palkintojenjakoa.
Ennen paralympialaisten alkua Ukrainan joukkuetta kiellettiin käyttämästä kisavaatteita, joissa näkyivät maan kartta ja sen kansainvälisesti tunnustetut rajat.
Sodan väsyttämä maa näyttääkin jäävän kansainvälisessä urheilussa pahasti alakynteen.
Parakisoissa nähtiin muutamia protesteja, kun esimerkiksi Saksan ja Tšekin hiihtäjät kieltäytyivät yhteiskuvista venäläisvoittajien kanssa. Valtaosa kilpakumppaneista toivotti kuitenkin itänaapurin edustajat tervetulleiksi paralympiakentille.
Kriittinen keskustelu vaimeni kisojen edetessä. Maaliskuun 6. päivä pidetyissä avajaisissa Venäjän mukanaoloa protestoi Ukrainan lisäksi 15 maata.
Päättäjäisissä Ukraina sai huomata olevansa boikotissaan huomattavasti yksinäisempi.
