Kevät on nyt poikkeuk­sellisen lämmin – meteorologi: ”Maaliskuun lukema on korkein 145 vuoteen”

Ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet Suomeen. Myös käärmeet ja muurahaiset ovat tulleet esiin piiloistaan.

Joutsenia ja hanhia on saapunut Helsinkiin.

Sää on nyt vuodenaikaan nähden tavallista lämpöisempi, jopa poikkeuksellisen lämmin.

– Maaliskuun lukema on korkein 145 vuoden mittaushistoriassa, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta kertoo viitaten vuorokauden keskilämpötilaan.

Helsingin Kaisaniemen sääasemalla maaliskuun alun vuorokauden keskilämpötila on ollut 2,9 plusastetta. Tavallisesti se on ollut 1,7 miinusastetta.

Ensimmäiset muuttolinnut ovat löytäneet tiensä eteläiseen Suomeen lämpimän ilmavirtauksen siivittämänä.

– Jos haluaa kuulla kiurujen laulua, mikä tahansa isompi peltoaukea on nyt sopiva paikka päiväkävelylle. Samalla voi nähdä töyhtöhyyppien soidinlentoa, kertoo linnuston seurannasta vastaava museomestari Juha Honkala Luonnontieteellisestä museosta.

Myös sepelkyyhkyjä on saapunut Suomeen ja niiden määrä runsastuu lähipäivinä Honkalan mukaan.

Kanadanhanhi seisoo rannalla muiden vesilintujen joukossa.
Kanadanhanhi on rantautunut Helsingin Tokoinrantaan. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
Joutsenet ja sorsat lepäävät jäätyneellä joella. Taustalla näkyy kaupungin rakennuksia.
Myös kyhmyjoutsenpari viihtyy sorsien keskellä Tokoinrannassa. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Muurahaiset ja leskenlehdet tulevat esiin

Ihmiset ovat lähettäneet keväisiä luontohavaintojaan myös Luontoliiton ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Kevätseurantaan.

Suomalaiset ovat nähneet esimerkiksi laulujoutsenia Jyväskylässä asti sekä kottaraisia Turun lähettyvillä.

Myös kekomuurahaisten ja leskenlehtien on nähty nousevan esiin maan uumenista.

Lämpövirtaus ei kuitenkaan ole vaikuttanut luontoon mitenkään poikkeuksellisesti, kertoo Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Henry Väre.

– Joitakin puutarhakasveja on tullut kukkaan, mutta ei luonto vielä ole villiintynyt mitenkään.

Valkoisia lumikellokukan alkuja ruskeassa maassa.
Lumikellot nuokkuvat Helsingin Kannelmäessä Kartanonhakapuistossa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Kyykäärme makaa maassa, jossa on paljon lehtiä ja kuivaa heinää.
Kyy lämmittelee kevätauringossa Helsingin Vuosaaressa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Yölämpötilat kuin vappuna

Maanantaina päivän ylimmät lämpötilat ovat nousseet Länsi-Suomessa paikoin jopa kymmenen asteen tienoille. Ylen meteorologin Anniina Valtosen mukaan tällaisia lukemia mitataan tyypillisesti vasta huhtikuun puolivälissä.

– Kevät on kuukauden verran etuajassa, jos katsoo päivälämpötiloja, Valtonen sanoo.

Myös maanantain vastaisena yönä lämpötila pysyi plussan puolella Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

– Tällaisia yölämpötiloja mitataan yleensä vasta vappuna.

Suomen itäpuolella on nyt vahva korkeapaine ja länsipuolella vahva matalapaine. Suomi on niiden välissä, joten etelästä pääsee virtaamaan lämmintä ilmaa.

– Se tuo keväisen sään.

Pakkasjakso katkesi äkillisesti

Alkuvuosi oli Suomessa keskimääräistä kylmempi. Pakkanen kiristyi suuressa osin maata Hannes-myrskyn aikoihin joulukuun lopussa, kunnes sää jälleen lämpeni äkillisesti helmikuun lopussa. Valtosen mukaan tilanne on ollut samantyyppinen monin paikoin Suomessa.

Viime viikolla lämpötila on noussut jopa poikkeuksellisen korkeaksi, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan.

Grafiikka talven 2025–2026 lämpötilapoikkeamista vuosien 1991–2020 mediaaniin nähden.
Kuvassa näkyy Helsingin Kaisaniemen sääasemalla joulu-maaliskuussa mitattu lämpötilapoikkeama vuosien 1991–2020 mediaanista. Mediaani on havaintojen keskimmäinen luku. Kuva: Pekka Sipilä / Yle

Takatalvi ei hetkauttaisi luontoa

Terminen kevät näyttää jo alkaneen Etelä- ja Keski-Suomessa. Tämä vahvistuu kuitenkin vasta huhtikuussa, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta.

Terminen kevät tarkoittaa, että vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi plussan puolella.

Säätä voi ennustaa enintään 10 vuorokauden päähän, joten vielä on teoreettisesti mahdollista, että maalis-huhtikuun vaihteessa sää muuttuisi kylmemmäksi.

Luonto ei tässä tilanteessa hätkähtäisi, sillä suurin osa kasveista on vielä lepotilassa, kertoo yli-intendentti Henry Väre.

– Joku yksittäinen pajunkissa saattaa ottaa siipeensä, mutta pajuissa riittää kyllä silmuja. Jos takatalvi tulisi touko-kesäkuussa, se saisi kasvien kannalta pahempaa jälkeä aikaan.

Takatalvi ei olisi mitenkään dramaattinen myöskään muuttolinnuille. Jos pellot pysyisivät lumettomina, linnut löytäisivät ruokaa.

– Jos lunta tulisi uudestaan, ne lähtisivät takaisin katselemaan parempia laidunmaita Suomenlahden eteläpuolelle.

Joutsen kävelee kostealla pellolla metsätaustaa vasten.
Laulujoutsen tepastelee Helsingin Viikissä. Kuva: Berislav Jurišić / Yle