Hämeenlinnan taidemuseossa on jo pitkään valmistauduttu forssalaisen taidemaalarin Ilkka Juhani Takalo-Eskolan näyttelyyn. Näyttelyn perustana on Takalo-Eskolan tekemä teoslahjoitus taidemuseolle.
Näyttelyn kuraattorina toimiva museon amanuenssi Tanja Pääskynen kertoo, että ajatus Takalo-Eskolan näyttelystä syntyi jo vuonna 2021.
– Valmistelimme Ilkka Juhani Takalo-Eskolan teoslahjoitusta ja retrospektiivinen näyttely oli jo silloin asialistalla. Toden teolla aloin suunnitella näyttelyä vasta keväällä 2024, kun pääsin hänen tekemänsä lahjoituksen luetteloinnin kimppuun, muistelee Tanja Pääskynen.
Taidemuseon saamassa lahjoituksessa oli 118 teosta, joiden lisäksi museo sai myös taiteilijan itsensä keräämää arkistoaineistoa vuosikymmenten varrelta.
Pääskysen mukaan arkistoaineistosta löytyi lisää kymmeniä jopa taideteokseksi luokiteltavia teoksia.
Teosten valmistelu vaatii huolellisuutta
Tanja Pääskysen lisäksi näyttelyn valmistelussa on mukana työryhmä, johon kuuluvat muun muassa museomestari Petteri Vakkila, museon konservaattori Salla Koskiniemi ja taidekasvattaja Senni Tuomi.
Ennen kuin teokset voidaan laittaa esille, tarkistetaan niiden kunto huolellisesti. Tässä vaiheessa teoksiin tarttuvat konservaattori ja museomestari.
Pääskynen kertoo, että jotkut lahjoituksen teokset olivat yllättävän hyvässä kunnossa ja niiden kohdalla riitti alkuperäisten kehysten vaihtaminen uusiin.
Konservaattori Salla Koskiniemi puhdisti akryylimaalaukset. Tarvittaessa hän myös paikkamaalasi maalauksia ja niiden kehyksiä.
– Sen sijaan joitakin 1960-luvulla paperille tehtyjä teoksia ei voitu ottaa mukaan näyttelyyn, koska paperi oli pahoin hankautunut, eikä niitä ei voinut edes konservoida, Pääskynen kertoo.
Taiteilijan kädenjäljen pitää näkyä
Hämeenlinnan taidemuseon Ilkka Juhani Takalo-Eskolan arvoitus -näyttelyyn on valikoitunut muun muassa maalauksia, valokuvia sekä kollaaseja.
Museomestari Petteri Vakkilan mukaan taiteilija on tehnyt teoksia paljon esimerkiksi käyttämällä paperin tai kankaan reunasta reunaan.
– Tällaisen teoksen kehystäminen on aika vaikeaa. Jos laitan teoksen esimerkiksi paspartuuri pahvin taakse, niin teosta rajautuu aina vähän pois näkyvistä. Se on ihan millipeliä, että saan mahdollisimman paljon tehosta näkyviin. Ilkka Juhani ei varmasti tehdessään ajatellut kehystäjää, Vakkila sanoo.
Vakkilan mukaan Takalo-Eskola oli tehnyt joillekin teoksille itse kehykset, jotka olivat ehkä vähän huonossa kunnossa.
– Tehtävänäni on valmistaa taiteilijan kehyksistä ikään kuin replikoita ja tietysti käyttää vähän parempia materiaaleja, koska museon tehtävä on laittaa teokset turvaan, Vakkila muistuttaa.
Näyttelytilan valaistuksella iso merkitys
Takalo-Eskolan näyttelyyn on tulossa esille useita kollaaseja. Vakkilan mukaan esimerkiksi valokuvista koostuvan kollaasin kehystämisessä on otettava huomioon muun muassa näyttelytilan valo ja materiaalien turvallisuus.
Petteri Vakkila sanoo, että näyttelytiloissa valaistus on säädettävä riittävän alhaiseksi. Tietysti tilojen lämpö ja kosteus ovat koko ajan tarkkailussa.
– Teoksen lasissa voidaan käyttää, vaikka UV-suojaa ja käytettävien paspartuuri pahvien on oltava myös happovapaita.
Mikä on museomestarin haaste taulujen käsittelyssä ja niiden näyttelykuntoon saamisessa?
– No, tietysti kaikki teokset ovat uniikkeja eli virheille ei ole sijaa. Se on sitä suunnittelua ja hyvää valmistautumista. Sillä pääsee jo pitkälle.
Visuaalisen suunnittelun vaihe
Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Tanja Pääskynen kertoo, että parhaillaan näyttelysaleihin tulevat tekstit ja tiedoteteksti ovat käännettävänä englannin kielelle. Tätä työtä tekee kääntäjä Liisa Muinonen-Martin.
– Näyttelyn visuaalisen ilmeen suunnittelee Maria Paukkunen, joka on saanut jo kuvat ja otsikkotason käännöksen, Pääskynen kertoo.
Lisäksi Tanja Pääskynen ottaa lähiaikoina yhteyttä Sampsa Virkajärveen, joka on tehnyt Ilkka Juhani Takalo-Eskolasta dokumenttielokuvan Mieli ja uni.
– Toivoisin kovasti, että saisimme vuonna 2003 valmistuneen elokuvan mukaan meidän näyttelyyn, Pääskynen kertoo.
Taidemuseo on näyttelyn suunnittelun ja rakentamisen aikana ollut tiiviisti yhteydessä Ilkka Juhani Takalo-Eskolaan, jolle taide ja tekeminen ovat edelleen tärkeitä.
