Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkaamat iskut Iranin voimalaitoksiin saattaisivat kääntyä tarkoitustaan vastaan. Tätä mieltä on Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
– Ei ole todennäköistä, että infrastruktuurin lisääntyvä tuhoaminen johtaisi hallinnon kaatumiseen. Yhtä lailla on todennäköistä se, että ihmiset Iranissa kääntyisivät nykyistä enemmän hallinnon puolelle. He tulkitsevat, että tässä ei ole kysymys hallinnon kaatamisesta, vaan nimenomaan Iranin tuhoamisesta, Juusola sanoo Ylelle.
Juusola viittaa siihen, että iskut voimalaitoksiin veisivät taloudellisia edellytyksiä Iranilta toimia jatkossa. Tämä koskisi myös uutta hallintoa, jos iranilaiset saisivat sellaisen maahan jossakin vaiheessa vaihdettua.
Iranilaisten mielenliikkeistä on Juusolan mukaan ollut jo merkkejä, kun Yhdysvaltain armeija osui vahingossa ohjuksellaan tyttökouluun Etelä-Iranissa Minabin alueella. Israel puolestaan iski kaasuntuotantoalueelle South Parsissa.
Moni on joutunut pettymään siinä, että hallinto voisi kaatua Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien takia.
– Sodan keskellä asia näyttää niin erilaiselta kuin se näyttää ennen sotaa tai sen ulkopuolelta, Juusola sanoo.
Eskalaation kierteestä on vaikea päästä pois
Israelin South Parsin maakaasukentälle kohdistuvien iskujen jälkeen näytti siltä, että Trump pyrki liennyttämään tilannetta Iranissa. Trump sanoi, ettei Israel tee enää iskuja alueelle, jos Iran pidättäytyy omista sotatoimistaan.
– Yhdysvallat on nyt kovaa vauhtia menossa itse samaan suuntaan. Isketään kohteisiin, jotka eivät ole yksiselitteisesti sotilaallisia.
Epäjohdonmukaisten ulostulojen takia on vaikea tulkita, voitaisiinko eskalaation kierteestä päästä jossakin vaiheessa eroon.
– Nämä lausunnot ovat tuuliviirimäisiä, Juusola sanoo.
Iran uhkasi pian Trumpin lausunnon jälkeen iskeä sellaisiin energiakohteisiin, joilla on side Yhdysvaltoihin Lähi-idän alueella. Iran toteuttaisi iskut, jos Yhdysvallat pommittaa Iranin voimalaitoksia. Juusola pitää mahdollisena, että Iran onnistuisi osassa iskuista.
– Toistaiseksi se on onnistunut, vaikka suurin osa yrityksistä torjutaan. Kun Israel iski kaasukenttään Iranissa viime viikolla, niin Iran pystyi vastaavasti iskemään keskeiseen kaasukohteeseen Qatarissa.
Iskujen onnistumisella on tietysti vakavia vaikutuksia öljy- ja kaasumarkkinoihin maailmassa.
Kansainvälisen oikeuden vastaisia iskuja
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi pitää Trumpin tuoreimpia puheita ”sotarikoksella uhkaamisena”.
– Sotatoimia saa kohdistaa vain sotilaskohteisiin, Koskenniemi kirjoittaa sähköpostitse Ylelle.
Koskenniemi lainaa Geneven sopimusta, jonka mukaan ”osapuolten on aina tehtävä ero siviiliväestön ja taistelijoiden sekä siviilikohteiden ja sotilaskohteiden välillä ja suunnattava sotatoimensa vain sotilaskohteisiin”.
Juusola vertaa Yhdysvaltojen toimintaa Iranissa Venäjän toimintaan Ukrainassa. Venäjä on pommittanut Ukrainan energialaitoksia jo yli kolme vuotta. Juusolan mukaan eurooppalaisten valtioiden ja Suomen pitäisi tuomita Trumpin puheet.
– Se olisi johdonmukaista. Jos me teemme sen jossain muussa kontekstissa, niin meidän pitäisi tehdä se myös kaikissa konteksteissa. On selvää, että siviili-infrastruktuurin tuhoaminen ei tulisi olla sallittua, ja se tulisi tuomita yksiselitteisesti.
Juusolan mukaan useimmat Euroopan maat ovat tähän asti tuominneet selkeästi vain Iranin iskut naapurimaihin, mutta Yhdysvaltoihin ja Israeliin kohdistunut kritiikki on ollut laimeampaa.
