Valtiovarainministeriön asettama arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotuksen, jonka mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen on tänä vuonna teetettävä vaativasta erikoissairaanhoidostaan ulkoinen arvio eli auditointi.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman ehdotuksen mukaan kyseessä on arvio ”toimenpidepainotteisen ja erityisen kalliin erikoissairaanhoidon palveluvalikoimasta”.
Käytännössä ulkopuolinen auditoija selvittää, tarjotaanko Keski-Suomessa sellaisia vaativia hoitoja, jotka kuuluvat yliopistollisen sairaalan vastuulle.
Tavoitteena välttää päällekkäisyyksiä
Selvitys voi johtaa siihen, että osa Keski-Suomen vaativasta erikoissairaanhoidosta siirretään Kuopion yliopistolliseen sairaalaan vuoden 2029 loppuun mennessä ”päällekkäisyyksien välttämiseksi”.
Siirrolle pitää arviointiryhmänkin mukaan olla kuitenkin painavat perusteet.
– Jos ilmenee, että meillä olisi tällaista toimintaa, se ei siirry ilman, että sille on lääketieteelliset, toiminnalliset ja kustannusvaikutuksiin pohjautuvat perusteet, vt. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo toteaa hyvinvointialueen tiedotteessa.
Keski-Suomen hyvinvointialue on jo tehnyt omaa selvitystyötä erikoissairaanhoidostaan johtajaylilääkäri Kati Kinnusen johdolla.
Kinnusen mukaan Keski-Suomen erikoissairaanhoidossa ei ole ilmennyt merkittävästi päällekkäisyyksiä yliopistosairaaloiden kanssa.
Keski-Suomen hyvinvointialue on karsinut ja supistanut sote-palvelujaan taloutensa tasapainottamiseksi. Viime syksystä lähtien säästötoimia on tehty arviointiryhmän ohjauksessa.
Nyt ryhmä edellyttää, että hyvinvointialue kohdistaa myös erikoissairaanhoitoon säästöjä niin, että ne ovat ”tasapainossa perustason palveluihin kohdistuvien säästöjen kanssa”. Toimenpide-ehdotuksen tarkoittamat sopeutustoimet koskevat sekä tämän vuoden talousarviota että vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa.
Myös TKKI-toiminta joutuu syyniin
Erityistarkkailuun joutuu myös hyvinvointialueen tekemä tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatiotyö eli TKKI-toiminta.
Toimenpide-ehdotuksen mukaan koulutusyhteistyösopimukset on arvioitava uudelleen ensi vuoden loppuun mennessä. Käytännön työssä tehtävän kliinisen opetuksen kustannuksiin ei saisi käyttää hyvinvointialueen perusrahoitusta eli budjettivaroja.
TKKI-toiminta saa puolestaan koskea vain sote-järjestämislain mukaisia tehtäviä.
Hyvinvointialueen tietojohtaja Simo Reipas kertoo, että TKKI-toimintaan kului viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan 3 miljoonaa euroa.
Toiminnasta kertyi tuloja – kuten valtion, Sitran, Suomen Akatemian tai erilaisten säätiöiden myöntämää rahoitusta – noin 2 miljoonaa euroa. Reipas huomauttaa, että tutkimukseen ei käytetä hyvinvointialueen budjettivaroja.
Konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä sanoo, että hyvinvointialue alkaa nyt rauhassa arvioida sekä koulutusyhteistyötä että muuta TKKI-toimintaa.
– Keskussairaalatasoinen TKKI-toiminta jatkuu, mutta joudumme arvioimaan entistä tarkemmin sen laajuutta ja rahoitusta, Leppä toteaa.
