Pienessä keskisuomalaisessa Konneveden kunnassa on havahduttu asukkaiden vähentymisen myötä siihen, että taloustilanne heikkenee. Lisäksi työntekijätkin eläköityvät.
Kuntien hallinnossa on paljon manuaalista työtä, jossa samoja tietoja tallennetaan toistuvasti eri tietojärjestelmiin. Voisivatko automatisointi ja tekoäly helpottaa tätä työtä?
Konnevedellä kokeiltiin viime vuonna yksityistieavustusten hakemisen ja maksatusten automatisointia. Työntekijä tarkasti ja kuittasi lopulta tekoälyn ehdottaman päätöksen.
Kunnanjohtaja Mika Pasanen kertoo, että avustusten käsittely kesti aiemmin useita kuukausia, mutta nyt sama prosessi hoitui päivissä.
Automatisointi vähensi myös inhimillisiä virheitä ja tiehoitokunnat kokivat avustuksen haun aiempaa helpommaksi.
2 400 asukkaan kunnalla ei olisi ollut resursseja tai taitoakaan pyörittää tekoälypilottia yksin.
Onneksi mukaan lähti seitsemän muuta pientä kuntaa eri puolilta Suomea. Ne kaikki painivat samojen ongelmien kanssa. Lisäksi Sitra myönsi kokeiluun rahaa.
Kevan mukaan 30 prosenttia Suomen kuntien työntekijöistä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana, Konnevedellä luku on vajaat 40 prosenttia.
Pasanen toivoo, että automatisointi ja tekoäly auttaisivat tekemään työt vähemmällä henkilöstöllä ja houkuttelisivat kunnan palvelukseen osaavia työntekijöitä.
Näin koulutetuille asiantuntijoille olisi tarjota manuaalista tietojen syöttämistä kiinnostavampaa työtä.
Sitra: Suomi jämähti pilotteihin
Sitran ohjelmajohtaja Jonna Heliskosken mielestä Suomi uhkaa jäädä jälkeen tekoälyn hyödyntämisessä julkisella sektorilla. Erilaisia Konneveden tapaisia kokeiluja on runsaasti, mutta käytännön toteutus ja laajentaminen jäävät puolitiehen.
Heliskoski varoittaa Suomen olevan kriittisessä käännekohdassa.
Heliskoski johtaa Sitran Julkisen sektorin tuottavuus -ohjelmaa. Hänen mukaansa muutoksen este on johtaminen ja hallinnon siilot, ei teknologia.
– Meiltä puuttuvat kansalliset rakenteet ja toimintamallit, joilla toteutamme hallinnon rajat ylittäviä isompia uudistuksia ja sen takia monet hyödyt jäävät saavuttamatta.
Heliskosken mukaan pelkkä teknologiaosaaminen ei enää tänä päivänä riitä. Hyviä ja toimivia ratkaisuja pitäisi levittää julkisissa organisaatioissa laajemmalle, koska vasta sitä kautta syntyy tuottavuuteen hyötyä.
– Jos arvioidaan kykyä valjastaa tekoäly aidosti uudistusten ja tuottavuuden välineeksi, uhkaamme jäädä jälkeen verrokkimaistamme. Esimerkiksi Tanska ja Britannia ovat luoneet kansalliset rakenteet, miten skaalausta käytännössä toteutetaan, Heliskoski kertoo.
Ministeriö: Tekoälyn käytössä ei kannata kiirehtiä
Tekoälyn käyttöönotto on hajallaan julkishallinnossa. Mikään taho ei varsinaisesti johda prosessia, vaan kokeilut ja käyttö perustuvat vapaaehtoisiin yhteistyöverkostoihin valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.
Valtiovarainministeriön (VM) johtavan asiantuntijan Olli-Pekka Rissasen mukaan tämä ei ole huono asia. Tekoälyteknologia muuttuu nyt viikoittain, mutta julkisen sektorin kehitys on hitaampaa.
Kokeiluista kertyneistä kokemuksista hyötyy koko julkinen hallinto. Lakeja ei voida säätää viikoittain, kun jokin taas muuttuu.
– Se on jatkuvaa kilpajuoksua, ja siihen ei julkisen sektorin kannata lähteä. Lakiesityksillä pyritään siihen, että ne kestäisivät edes vähän aikaa, Rissanen toteaa.
Rissanen johtaa julkisen hallinnon digiesteiden purkamista koordinoivaa työryhmää. Sen tehtävä on parantaa tiedon liikkuvuutta valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä sekä edistää tekoälyn käyttöönottoa.
Hanke on osa Orpon hallitusohjelman tavoitetta, jolla haetaan kasvua digitalisaatiosta. Sen kautta on etenemässä tällä hetkellä kaksi lakiesitystä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden hoidontarpeen arviointi tekoälyn avulla on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Tekoälyn käyttöä julkisen hallinnon neuvontapalveluissa sääntelevän lain pitäisi valmistua toukokuussa.
Jokainen ministeriö vastaa oman hallinnonalansa esteiden purkamisesta eli uusista lakiesityksistä. Digitalisaatiohankkeet ovat hallituksessa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) vastuulla.
Tekoäly tekee virheen, kuka vastaa?
Valtiovarainministeriön Rissasen mukaan laintulkinta rajoittaa päätösten tekemistä tekoälyllä julkisessa hallinnossa.
Nyt automatisoitua päätöksentekoa voidaan toteuttaa sääntöpohjaisella ohjelmoinnilla eli algoritmeilla, ei generatiivisella tekoälyllä.
Tekoälyä ei esimerkiksi voi käyttää vielä harkintaa vaativissa päätöksissä tai se ei voi käsitellä salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Myös tekoälyn hallusinaatio (tekoäly tuottaa väärää tietoa, mutta esittää sen vakuuttavasti tosiasiana) estää tekoälyn laajemman hyödyntämisen julkisella puolella.
Virkamies on rikosoikeudellisessa vastuussa tekemistään päätöksistä. Tekoälyn virheellinen päätös voi aiheuttaa merkittävää haittaa ihmiselle tai yritykselle. Kuka siitä on vastuussa?
– Emme voi antaa epävarmasti toimivalle tekoälylle päätäntävaltaa. Virkamiehen täytyy huolehtia siitä, että vastaukset ja päätökset ovat oikein. Etenemme nyt vaiheittain eli ensin tekoälyn käyttö neuvonnassa, ehkä myöhemmin se päätöksenteko, Rissanen sanoo.
Tällä aikaa tekoälystä toivottavasti kehittyy nykyistä käyttövarmempi.
Tavoite tekoälyavusteisista viranomaispäätöksistä on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta asia on edennyt hitaasti.
Oikeusministeriö selvittää asiaa. Ministeriöillä on myös yhteistä tekoälytyötä koordinoivia työryhmiä, joiden tähtäin on kuitenkin vasta ensi vaalikaudelle.
Pääministerikin näyttää heränneen työn hitauteen, koska hän asetti huhtikuussa erillisen selvityshenkilön pohtimaan keinoja, joilla tekoälyn hyödyntämistä nopeutetaan julkisissa palveluissa.
Samalla nimitettiin kansallinen tekoälyneuvonantaja tukemaan hallituksen työtä.
Kela lopetti vasta kokeilun, jossa etsittiin tekoälyn avulla tukihuijareita, koska lainsäädäntö on epäselvä.
Sitran Heliskosken mukaan Kelan esimerkki on osoitus siitä, että on tiettyjä prosesseja, joissa tekoälyn hyödyntämistä tuleekin harkita tarkoin.
– Toisaalta ne ovat poikkeustapauksia. Valtaosa uudistuksista, joita nyt tarvitaan, ei ole kiinni lainsäädännöstä, vaan enemmänkin este on sen tulkinnassa. Oletetaan, että lainsäädäntö estää, vaikka näin ei todellisuudessa olisi, Heliskoski sanoo.
Heliskosken mukaan tämä toimii käytännössä uudistusten käynnistämisen esteenä.
Tekoälyn käytön rajat löytyvät lopulta EU:n tekoälyasetuksesta, jossa määritetään myös tekoälyn kielletyt käyttötarkoitukset.
Suomi ei tarvitse tiukkaa tekoälystrategiaa
Tarvitseeko julkinen hallinto nyt oman tekoälystrategian, jotta muutos etenee? Tästä asiantuntijat ovat yllättäen samaa mieltä: ei tarvitse.
Liian tiukat tekoälylinjaukset ja -strategiat olisivat virhe teknologian nopean kehityksen vuoksi, VM:n Olli-Pekka Rissanen toteaa.
– Strategisia tavoitteita, yhteisiä visioita ja näkemyksiä tarvitaan, mutta ei vielä sellaista asioiden kiinnittämistä, että tämä tulee tänä vuonna, ja tuo tulee toisena vuotena. Se on liian aikaista.
Sitran Jonna Heliskosken mukaan Suomi tarvitsee kansallisen julkisten palvelujen uudistamisstrategian, ei kapeaa IT-strategiaa.
Hallitus vauhdittaa 10 miljoonalla eurolla tekoälyn käyttöä valtionhallinnossa, mutta Rissasen mukaan erillisrahoitusta ei ole vielä käytetty. Lisäksi Sitralla on 50 miljoonan euron rahoitusohjelma useammalle vuodelle. Tällä hetkellä rahaa saa parikymmentä tekoälyuudistusta.
Tekoälyn käytön toivotaan säästävän julkisia menoja. Julkisella sektorilla keskeinen tavoite on tehostaminen eli päätökset syntyisivät nopeammin laatua unohtamatta.
Heliskoski ei usko merkittäviin säästöihin, jos panostukset kohdennetaan kokeiluihin tai nykyisten palvelujen hienosäätöön.
Ohjelmajohtaja huomauttaa, että toimintamallien ja palveluprosessien uudistaminen vaativat aina ensin investointeja, säästöä ei synny heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Uudistamiseen kannattaa kuitenkin panostaa tiukassakin taloustilanteessa, koska sieltä syntyvät ne isot säästöt pidemmällä aikavälillä.
Johtava asiantuntija Rissanen arvioi realistiseksi säästöksi 5–10 prosenttia nykykuluista – ei 50 prosenttia, kuten jotkut ovat maalailleet.
Toimivien palveluiden kopiointi tuo säästöjä
Konneveden vetämän hankkeen teknologiaa ja palveluja on tarkoitus monistaa muihin kuntiin.
Tämä on juuri sitä, mistä Jonna Heliskoski edellä puhuu: toimivat ratkaisut pitäisi levittää laajemmalle joukolle.
Mitä useampi kunta käyttää samaa alustaa hallinnossaan, sitä suurempia säästöjä syntyy. Kun tekoäly oppii yhteisestä datasta, se myös kehittyy nopeammin. Sitra on myöntänyt yhdeksän kunnan jatkohankkeelle 600 000 euron rahoituksen.
Tieavustusten jälkeen listalla ovat esimerkiksi järjestö-, tapahtuma- ja yritysavustusten sekä koulujen oppilaaksioton käsittely.
Kunnanjohtaja Mika Pasasen mukaan kokeilun keskeinen oppi on ollut yhteistyö yli kuntarajojen.
Sen sijaan, että Konnevesi kehittäisi omia prosessejaan vuosikausia yksin, yhdessä tekemällä saavutetaan tuloksia lyhyemmässä ajassa.
Kahdeksan uutta kuntaa haluaisi jo mukaan hankkeeseen, Pasanen kertoo. Suomessa on tällä hetkellä 308 kuntaa tai kaupunkia.
– Tämä tuo jo kansallisesti erittäin merkittäviä hyötyjä, jos meitä satakunta tuottaa yhdessä tällaisia palveluita.
Muokattu klo 9.12: Lisätty tieto, että jatkohankkeessa on mukana nyt yhdeksän kuntaa.
