Pohjanmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta esitteli vuosiraporttinsa eilen kokoustaneelle aluevaltuustolle.
Raportti oli erityinen siinä mielessä, että vuoden 2025 aikana toimi kaksi eri lautakuntaa vaalien ajoittuessa keskelle vuotta.
Vuosiraportin mukaan kielellisten oikeuksien toteutuminen näyttää tilastojen valossa erinomaiselta. Asiakastyytyväisyyden NPS-luku on 71, ja äidinkielellä saadun palvelun arvosana on lähes viisi asteikolla 1-5.
Sekä suomen- että ruotsinkieliset asiakkaat antavat 4,7 arvosanan palveluille.
Myös muunkieliset, joita maakunnassa on yli sataa äidinkieltä puhuvia, antavat yli neljän arvosanan.
Huoli mittariston kattavuudesta
Lautakunnan puheenjohtaja Mervi Rantala (sd.) muistutti puheenvuorossaan, että tulevaa säästöohjelmaa tehtäessä on huolehdittava palveluiden saatavuudesta yhtäläisillä ehdoilla molemmilla kansalliskielillä.
Rantala kertoo lautakunnan olevan huolissaan kielellisten oikeuksien seurantamittaristosta. Vaikka tulokset ovat erinomaisia, tosiasia on, että palveluissa tapahtuu kielellisiä epäkohtia.
Aina palvelua ja hoitoa ei saada omalla kielellä. Siksi lautakunta pyytää kiinnittämään huomiota henkilökunnan kielitaitoon sekä hyödyntämään sitä laajemmin palveluissa.
Hyvinvointialueen 8449 työntekijästä 57,1 prosenttia on ruotsinkielisiä, 39 prosenttia suomenkielisiä ja 3,9 prosenttia muita kieliä äidinkielenään puhuvia.
Erityisen huolissaan lautakunta on asumispalveluista ja kotihoidosta.
Valtuutetut vaativat tarkempaa seurantaa
Valtuutettu Teemu Knuutti (kesk.) totesi, että kentällä koettu todellisuus ei aina kohtaa virallisia tilastoja.
Hän korosti, että palautetta on analysoitava nykyistä tarkemmin palvelukohtaisesti ja maantieteellisesti sekä hankittava laajemmilla menetelmillä.
– Meidän on varmistettava, ettei tyytyväisyyden suuri massa peitä alleen niiden ryhmien hiljaista ääntä, joiden kohdalla kielellinen palvelu ei toteudu, Knuutti sanoi.
Valtuutettu Lotta Alhonnoro (vihr.) nosti esiin erityisryhmien, kuten asumispalveluissa ja kotihoidossa apua saavien, erilaiset mahdollisuudet antaa palautetta.
Hän ehdotti hallintosäännön tarkistamista siten, että kansalliskielilautakunnan tehtäväksi annettaisiin laajemmin kielikysymysten hoitaminen, ei ainoastaan vähemmistökielen osalta.
– Kun meidän alue on niin kansainvälinen kuin se on, meillä on luultavasti tulevaisuudessa entistä enemmän sellaisia kieliryhmiä, joita puhutaan enemmän kuin ehkä joillain alueilla toista vähemmistökieltä, Alhonoro totesi.
Käännöspalveluiden määrä suuri
Valtuutettu Antti Tuomela (kok.) kiitti lautakuntaa tärkeästä raportista ja korosti, että tilannetta pitää seurata huolella. Hän nosti esiin käännöspyyntöjen suuren määrän - vuonna 2025 niitä oli 4 475 kappaletta.
Raportin mukaan vuoden 2025 aikana tulkkaustunteja kertyi 8060. Suurimmat kieliryhmät olivat venäjä/ukraina, arabia, vietnam ja kurdi.
Tuomela kertoi, että hallituksessa on selvitetty mahdollisuutta saada asiakastekstit käännettyä suoraan asiakaskäynnin jälkeen tekoälyn tai järjestelmätyön avulla, jotta asiakkaiden ei tarvitsisi erikseen lähettää käännöspyyntöjä.
Pohjanmaan väestörakenne poikkeaa merkittävästi muusta Manner-Suomesta.
Vuoden 2024 lopussa ruotsi oli 49,4 prosentin enemmistökieli, kun taas suomea äidinkielenään puhui 39,9 prosenttia maakuntalaista. Kansalliskielisten osuus on laskenut kymmenen vuoden aikana, kun taas vieraskielisten määrä on kasvanut 10,7 prosenttiin.
