Pääsiäiskokko on pohjalainen perinne.
Pohjanmaalla tehdään yhteisvoimin iso kokko, ”valakia”, joka sytytetään lankalauantaina. Kokoilla häädettiin noitia. Mitä suurempi oli kokko, sitä sankempi savu ja noidilla huonompi näkyvyys lentää.
Kokkojen polttamisella halutaan turvata myös hyvä sato ja runsas karja.
Myöhemmin pakanaperinteen noidiksi pukeutuneille kiertäjille on tullut käteen kristillisen perinteen virpomisoksia.
Keski-Pohjanmaalla ensimmäiset kokot on tiettävästi sytytetty ainakin viisikymmentä vuotta sitten.
Kälviän Välikylällä pääsiäiskokko on loimunnut ensimmäisen kerran 1973. Teerijärven Småböndersin kylätoimikunta on järjestänyt kylän yhteisen pääsiäiskokon noin 40 vuotta. Kaustisen Kolan kylässä perinne on ainakin 30 vuotta vanha.
Viime vuonna kokot jäivät polttamatta maastopalovaroituksen vuoksi
Sekä viime vuoden että tämän vuoden risut ovat kasattuna, joten kokosta on tulossa suuri ja komea, kertoo Välikylän Nuorisoseuran johtokunnan jäsen Sari Maunula.
– Noidat eivät pääse yllättämään Välikylässä.
Kälviällä pääsiäiskokko järjestettiin aluksi joka toinen vuosi Hillin kylällä ja joka toinen vuosi Välikylällä. Myöhemmin vetovastuu siirtyi Välikylälle.
– Tämä on meille suuri ponnistus. Rahat käytetään nuorisoseurantalon kunnostukseen.
Makkaraa paistettiin aluksi 100 kiloa, mutta nyt sitä menee illan aikana 70–80 kiloa. Kokkoa tullaan katsomaan kauempaankin, ja se kerää monesti muualle muuttaneita yhteen, Maunula iloitsee.
Himangalla puolestaan pääsiäiskokolla karkotetaan noitia karkotushuudoilla. Vanhojen uskomusten mukaan erilaisilla loitsuilla ja huudoilla on pyritty suojelemaan taloa pahan teoilta.
– Huutaa saa niin kovaa kuin jaksaa, että kuuluu seuraavalle kokolle asti, kertoo Himangan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tomme Pöyhtäri.
Tänä vuonna pääsiäistapahtumia ja pääsiäiskokkoja järjestetään ainakin Kälviällä, Lohtajalla, Kannuksessa, Perhossa, Teerijärvellä, Toholammilla, Vetelissä, Halsualla, Himangalla, Ylivieskassa, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa sekä Haapavedellä.
