Ammattikorkeakoulu Metropolian Myllypuron kampuksella puhaltaa tänä aamuna kylmä tuuli.
Kampuksen päärakennuksen edessä kourallinen opettajia on vetänyt ylleen siniset opetusalan ammattijärjestö OAJ:n liivit, joiden rinnassa lukee lakkovahti.
Tilanne on uusi: kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ammattikorkeakouluissa lakkoillaan.
Myllypuron kampuksella kliinistä hoitotyötä opettava Ulla Vaherkoski on myös OAJ Metropolian luottamusmies. Kiinteistö- ja rakennusalalla rakennetekniikan lehtorina toimiva Jenni Pellinen on puolestaan tekniikan ja liikenteen opettajien järjestön Tool Metropolian puheenjohtaja.
Vaherkosken ja Pellisen mukaan toiveet olivat korkealla, kun ammattikorkeakoulut saivat keväällä 2024 oman sopimuksensa. Aiemmin ne kuuluivat yksityisen opetusalan työehtosopimukseen.
– Ajateltiin, että saadaan nimenomaan ammattikorkeakouluympäristöä tukeva oma sopimus, joka mahdollistaa laadukkaan työn ja oppimisen, Vaherkoski sanoo.
Korkeat odotukset ovat kuitenkin parissa vuodessa vesittyneet. Vaherkosken ja Pellisen mukaan resursseja on nipistetty samaan aikaan, kun opiskelijamääriä on kasvatettu.
– Kaikki opettajat tietenkin haluavat antaa laadukasta opetusta, mutta nykyisillä välineillä ja resursseilla siihen ei ole mahdollisuuksia. Työaika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.
Taustalla on esimerkiksi nopeasti kasvanut kansainvälisten tutkintojen määrä. Useissa tutkinnoissa tarjotaan opetusta suomeksi ja englanniksi. Kouluilla on entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, jotka maksavat lukukausimaksuja.
Vaherkosken ja Pellisen mukaan kahdella kielellä operoiminen vaatisi lisää aikaa ja resursseja, mutta koko uusi kokonaisuus on syntynyt käytännössä entisten töiden päälle.
– Pelkästään suomenkielisen materiaalinen kääntäminen englanniksi ei riitä. Tilanteet vaativat erilaista joustamista jo siksikin, että monille opiskelijoille englanti voi olla toinen tai kolmas kieli. Läsnäolo ja erilaisten tarpeiden huomioiminen vaativat aikaa ja vaivaa, Pellinen sanoo.
Työantajan mukaan lakko on laiton
Työriidassa työnantajapuolta edustavan Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen sanoo, että lakko on heidän käsityksensä mukaan laiton.
Lakosta on vireillä kanne työtuomioistuimessa, ja Salosen mukaan sitä on pyydetty käsittelemään kiireellisenä.
Salonen pitää harmillisena, että OAJ järjestää lakkoja ennen kuin työehtosopimusneuvotteluissa neuvotellaan saatavuuslisästä. Salosen käsityksen mukaan nimenomaisesti saatavuuslisään liittyvä muutosesitys on lakkoihin johtanut asia, vaikka muita pienempiä asioita on edelleen pöydällä.
– OAJ on sitä mieltä, että siihen ei saa koskea. Sovitteluprosessissakin vasta tämän viikon loppupuolella päästään tähän itse aiheeseen.
Työriidan ytimessä Sivistan mukaan oleva saatavuuslisä otettiin käyttöön 1990-luvulla. Sitä maksetaan tekniikan ja liikenteen koulutusalan opettajille. Lisän suuruus on 700–1000 euroa kuukaudessa.
– Saatavuuslisää maksetaan pelkästään sillä perusteella, onko lehtorina tai yliopettajana näille koulutusaloille eli riippumatta siitä opetatko ruotsia vai jotain tekniikan ja liikenteen koulutusalan ainetta, Salonen kertoo.
Hänen mukaansa järjestelmä on vanhentunut ja epäoikeudenmukainen.
– Jos opetat ruotsin kieltä tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, voit saada tuhat euroa kuukaudessa enemmän palkkaa kuin se, joka opettaa ruotsin kieltä vaikkapa sairaanhoitajaopiskelijoille.
Saatavuuslisää saa Sivistan mukaan noin 1200 ammattikorkeakoulujen työntekijää. Yhteensä se on noin 1,2 miljoonaa euroa kuukaudessa.
Työnantaja haluaisi jakaa saatavuuslisän toisin
Salonen korostaa, että kyse ei ole säästöistä, vaan rahan uudelleenjaosta.
– Sivistan tavoite ei ole poistaa lisää kaikilta, joille sitä tällä hetkellä maksetaan, vaan arvioida uudelleen, mitkä sen saamisen kriteerit ovat, hän sanoo.
Salonen toivoo, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti, mutta ennen kaikkea, että se olisi pitkäkestoinen ja oikeudenmukainen.
– Toivon, että löytyy ratkaisu, joka ammattikorkeakouluissa palkitsee henkilöstön näkökulmasta oikealla tavalla tehdystä työstä.
Myllypuron kampuksella kylmässä kevättuulessa hytisevän Ulla Vaherkosken mukaan saatavuuslisä on nostettu Sivistassa keihäänkärjeksi, jolla yritetään rikkoa vastapuolen rivejä.
– Tässä työtaistelussa ei ole kysymys pelkästä saatavuuslisästä. Siellä on pitkä lista muitakin asioita, joita yritetään heikentää. Esimerkiksi irtisanomissuoja ja määräaikaisten työntekijöiden yhdenvertaisuus.
Korjaus 8.4. kello 12.18: Jenni Pellisen titteli korjattu oikeaksi.
