Vielä pari viikkoa sitten Alakulttuuritalo Kramsun pihamaa oli iso sammaloitunut nurmialue.
Ensimmäisen talkoopäivän jälkeen jyrkkään rinteeseen on löytynyt paikat jo ainakin raparperille, mansikan taimille, marjapensaille ja hedelmäpuille.
Kramsun metsäpuutarhatyöryhmän vetäjä Valo Heiska sanoo, että tässä puutarhassa korostuu yhteisöllisyys. Se tarkoittaa paikkaa, joka on olemassa kohtaamista, yhdessä oppimista ja tiedon jakamista varten.
– Jos joku haluaa kertoa, miten mansikkaa kannattaa viljellä, niin tulkaa ihmeessä tänne, hän nauraa.
Alkutekijöissään oleva metsäpuutarha on tarkoitus tehdä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Tekemistä riittää, kun tyhjästä nurmikentästä muovataan monilajinen, elävä ekosysteemi.
Puutarha jäljittelee luontoa
Syötävä metsäpuutarha eroaa merkittävästi tavallisesta ”perinteisestä” puutarhasta. Metsäpuutarha rakentuu monivuotisista kasveista. Kasvivalinnoissa painottuvat hyötykasvit kuten hedelmäpuut ja marjapensaat.
Siellä ei tarvitse jatkuvasti kitkeä rikkaruohoja tai saksia pensaita. Kasvit istutetaan toistensa lomaan mukaillen metsän monikerroksellista rakennetta. Maanpinta peitetään katteella ja eloperäisellä jätteellä.
Tavoitteena on, että ajan myötä puutarha lannoittaa itse itsensä, eikä ihmisen tarvitse puuttua luonnon toimintaan.
– Pyrimme tekemään puutarhan, joka muodostuu vähitellen paikalliseksi ekosysteemiksi, ja tuottaa erilaisia hyödykkeitä kaikille, Heiska sanoo.
Nurmikolla nyt kasvavat nokkonen ja voikukka ovat myös erinomaisia kasveja syötävään metsäpuutarhaan.
Puutarha on kaikille
Heiska kertoo, että Kramsun pihaan saa halutessaan tuoda puutarhan tarvitsemia kasveja. Toivottuja ovat erityisesti paikalliseen ilmastoon sopeutuneet, kotoperäiset kasvit sekä pölyttäjiä houkuttelevat kukkivat kasvit.
Erityisen tervetullutta on myös pihojen haravointijäte: kuivat lehdet, risut, puun rangat ja kivet. Niitä ei nurmipihalla ole omasta takaa.
– Puutarhajätteestä tulee kompostoimalla hyvää raaka-ainetta kasvualustaan.
Kompostikehikko onkin ensimmäisiä asioita, jota talkooväki on alueelle rakentanut. Vasta istutetut taimet on saatu lahjoituksina.
Puutarhalle on kirjattu omat toimintaperiaatteet. Niihin kuuluu se, että yhteisöllisyys ei rajoitu pelkästään ihmisiin. Kramsun syötävän metsäpuutarhan yhteisöön katsotaan kuuluvan myös muut lajit, niin kasvit kuin eliöt.
Ihmiset voivat hyödyntää kasveja, joille he mahdollistavat hyvät kasvuolosuhteet. Kasvit puolestaan tarjoavat ravintoa ja suojaa myös erilaisille eliöille.
– Me olemme osa luontoa, joten miksi luonto ei olisi osa meidän yhteisöä, sanoo Heiska.
