Tutkimuslaitos Laboren johtaja, professori Mika Maliranta sekä Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo näkevät potentiaalisia ongelmia hallituksen suunnitelmissa keventää pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja.
Riskinä voi heidän mukaansa olla kasvuun pyrkivien yritysten rankaiseminen ja verokikkailun lisääntyminen.
Varoitus kasvuloukuista
Maliranta korostaa, että tietyntyyppinen yrittäjyys on tärkeää silloin, kun tavoitellaan kasvua kansantalouteen.
– Taloustiede kutsuu transformatiivisiksi yrittäjiksi niitä, joilla on tavoitteena, että Suomen talous seuraavina vuosina kasvaa. Tämä (hallituksen suunnittelema) eläkejärjestelmä ei ole ainakaan minun pika-arvioni mukaan sellainen, joka tätä millään tavalla edistää, Maliranta sanoo Ylen Politiikkaradiossa.
Hänen mielestään yrittäjien eläkkeisiin tehtävien muutosten vaikutuksia pitäisi tarkkaan arvioida ennen lopullisia päätöksiä.
– Pitää tarkasti arvioida, että ei tule kasvuloukkuja. Kannustin pysyä pienenä voisi kasvaa, Maliranta toteaa.
Riskinä Malirannan mukaan on, että jos tuetaan pieniä yrityksiä, rangaistaan epäsuorasti niitä, jotka pyrkivät kasvamaan pienestä suureksi.
Kannustus verokikkailuun?
Uusitalo näkee toisenlaisia riskejä kuin Maliranta. Hän arvioi, että hallituksen suunnittelema uudistua voi kasvattaa kannustinta nostaa suuremman osuuden tuloista osinkoina, eikä ansiotulona.
– Isotuloisemmat yrittäjät voivat päättää minkä osan tuloistaan ottaa pääomatuloina ja minkä osan ottaa ansiotuloina. Tämä kannustin muuttaa ansiotuloa pääomatuloksi kasvaa edelleen, ja uudistuksen kustannukset saattaa kasvaa vielä suuremmiksi kuin on arvioitu, Uusitalo sanoo.
Jos yrittäjät lähtevät nostamaan tulonsa yrityksestä enimmäkseen osinkoina, se saattaisi vähentää valtion verotuloja.
Uusitalo näkee ongelmalliseksi, että yrittäjät eivät luota eläkejärjestelmään, ja pyrkivät siksi minimoimaan eläkemaksunsa. Jos yrittäjät eivät maksa omia eläkemaksujaan, ne jäävät veronmaksajien maksettavaksi.
Hän kuitenkin myös ymmärtää ajatusta pienituloisten yrittäjien tukemisesta, koska pienituloiset yrittäjät eivät ole keskimäärin mitään IT-miljonäärejä vaan tyypillisesti kampaajia, kosmetologeja, hierojia, taksikusekeja ja kirvesmiehiä.
– Silloin on ymmärrettävää, että he maksavat vähemmän eläkemaksuja, Uusitalo pohtii.
Vaalien lähellä kosiskellaan massoja
Maliranta arvioi, että uudistukseen liittyy myös poliittinen aspekti, kun vaalit lähestyvät.
– Meillä on pienen pieniä yrittäjiä tosi paljon enemmän kuin suuria ja keskisuuria yrittäjiä. Varsinkin vaalien alla tämän näkökohdan suhteellinen painoarvo voi kasvaa suuremmaksi kuin sen olisi tarpeen pidemmällä aikavälillä, hän toteaa.
Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi, että hallitus on päässyt sopuun yrittäjien eläkeuudistuksesta.
Ylen tietojen mukaan eläkesovun toteuttaminen nyt neuvotellussa mallissa lisäisi valtion kustannuksia vuoden 2030 tasossa noin 80 miljoonalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi tänään, että yrittäjien eläkkeisiin panostaminen on kasvutoimi.
Hallitus kokoontui tänään kehysriiheen päättämään ensi vuoden budjetista. Lopullinen päätös yrittäjien eläkemaksuista ja muistakin budjetin yksityiskohdista on odotettavissa huomenna keskiviikkona.
