Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti keskiviikkona lähteä valmistelemaan erityistalousalueen kokeilulainsäädäntöä. Toteutuksen aikataulu ja muutenkin konkretia jäivät vielä epäselviksi.
Itä-Suomen erityisedustaja Harri Broman on ehdottanut erityistalousaluetta Imatran seudulle ja Kajaaniin.
Broman tulkitsee hallituksen kehysriihikirjauksia toiveikkaasti.
– Näen tuon kirjauksen lävitse, että kyllä se erityistalousalue aiotaan toteuttaa, sanoo Broman.
Erityistalousalueiden tarkoitus on houkutella investointeja esimerkiksi verohelpotusten ja nopean luvituksen avulla. Erityistalousaluetta ei ole aikaisemmin kokeiltu Suomessa.
Broman ei osaa luvata, toteutuuko alue lopulta juuri Kajaanissa ja Imatralla.
– On mahdollista, että kokeilun aikana vastaavaa toimintaa laajennetaan muihinkin maakuntiin.
Itä-Suomen erityistalousalueen sisällöstä ei vielä ole tarkkaa esitystä. Myös sen toteutuksen aikataulu on kysymysmerkki.
– Budjettiriihen aikana ensi loka-marraskuussa erityistalousalueesta on jo paljon enemmän konkretiaa tarjolla, sanoo Broman.
Imatra kärsinyt sodasta
Erityistalousalueesta on haettu apua Itä-Suomen taloudelliseen tilanteeseen, joka on kärsinyt 2020-luvulla esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista.
– Kiistatonta on, että Imatra on kärsinyt taloudellisesti eniten rajan sulkeutumisesta ja sodan vaikutuksista, sanoo Broman.
Venäläisturistien virta on loppunut rajan sulkeutumisen takia ja maakuntaan on osunut isoja irtisanomisia. Imatralla on ollut Kaakkois-Suomen korkein työttömyysaste.
– Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt asiaa viedään eteenpäin valtion toimesta. Tämä on odotettu ja myönteinen signaali, kommentoi Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden kehysriihtä.
Hildenin mukaan tämän vaalikauden aikana ei varmasti ehditä säätää erityistalousaluekokeilun vaatimia lakeja.
Kaupunginjohtajan optimistinen arvio on, että aikaisintaan vuonna 2028 erityistalousalue voisi olla todellisuutta.
Erityisedustaja Harri Broman uskoo, että erityistalousalue voisi tuoda Imatralle investointeja varsinkin metsä- ja bioteollisuuteen liittyen.
– LUT-yliopistossa on myös energia-asioiden maailmanluokan osaamista, joita investoijat voivat käyttää hyväkseen, sanoo Broman.
Tilannekuva ei mustavalkoinen
Tilanne ei ole Itä-Suomen talouskehityksessä mustavalkoinen, sillä Kajaaniin on puolestaan tullut viime aikoina isoja datakeskusinvestointeja.
Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen mielestä erityistalousalue tarvitaan Kajaaniin vauhdittamaan myönteistä kehitystä.
– Täällähän on jo hyvä talouden pöhinä liikkeellä ja erityisesti datakeskus-ekosysteemin rakentamisessa, sanoo Pirkkalainen.
Datakeskusinvestointien ympärille tarvitaan Pirkkalaisen mukaan elinvoimaa ja varsinkin työvoiman saatavuus on ikärakenteen takia Kainuussa haaste.
– Investointeja tarvitaan ulkomailta ja muualta Suomesta, sillä Kainuu on pääomaköyhää aluetta, sanoo Pirkkalainen.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan Itä-Suomi tarvitsee nyt valtion vetoapua.
– Viestimme kehysriihen alla oli, että nyt on Etelä-Karjalan vuoro. Maakunta on kaivannut valtion vetoapua geopolitiikasta johtuvan haastavan taloustilanteen kääntämiseksi.
