Pankissa pitää puhua numeroiden lisäksi yhä enemmän tunteista.
Siksi Svea Bankissa on luovuttu kehityskeskusteluista ja siirrytty ”fiilis- ja tavoitekeskusteluihin”. Siis tunteista puhumiseen.
– Tunteet on osa kaikkea meidän elämää. Ei ole olemassa tunteista irrallista työelämää tai työtä, Svea Bankin HR-johtaja Mia Tuomisto sanoo.
Kaksikymmentä vuotta Svea Bankissa eri tehtävissä työskennellyt Tuomisto muistelee, miten hänen uransa alussa työelämä oli aivan erilaista.
Erityisesti edellisten viiden vuoden aikana, ja koronapandemian jälkeen, tunteiden merkitys on noussut keskusteluun.
Tuomisto toteaa, että tunteet vaikuttavat päätöksentekoon, mikä on tärkeä tiedostaa rahoitusalalla. Myös työelämän ulkopuoliset tapahtumat heijastuvat työhön ja sitä kautta asiakkaille.
Siksi esihenkilöitäkin koulutetaan tunnetaitoihin, arvostavaan palautekulttuuriin.
Tunnetaitojen kehittäminen näkyy Tuomiston mukaan myös mitattavissa olevina tuloksina.
Hänestä muutos tunteista puhumisessa heijastaa laajempaa yhteiskunnallista murrosta. Työelämä muuttuu, ja organisaatioiden on mukauduttava siihen. Tunnetaitojen huomioiminen ei ole pelkkä mukava lisä, vaan välttämättömyys kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
”Vanhakantaista ajatella, että tunteet jätettäisiin syrjään”
Työterveyslääkäri ja tietokirjailija Marjo Sinokki kritisoi näkemystä, jonka mukaan työpaikoilla ”vatvotaan liikaa tunteita”. Sinokki korostaa tunteiden keskeistä merkitystä työhyvinvoinnille.
Sinokki kommentoi vakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugkin esittämää näkemystä, jonka mukaan työpaikoilla vatvotaan tunteita liikaa sen sijaan, että mentäisiin eteenpäin.
– Tunnen hänet kyllä hyvin, ja ihmettelen hiukan. Mielestäni tämä on hiukan vanhakantaista ajatella, että tunteet jätettäisiin syrjään, Sinokki sanoo.
Sinokin tuore kirja Tunteet työssä – Tunnetaidoilla tuottavuuteen ja työhyvinvointiin kertoo juuri tästä.
Työterveyslääkärinä työskentelevän Sinokin mukaan tunteiden huomiotta jättäminen ei toimi, koska ihmiset käsittelevät niitä joka tapauksessa mielessään.
Innokas työntekijä saa paljon enemmän aikaan
Sinokki painottaa, että tunteilla on suora yhteys työhyvinvointiin ja sitä kautta organisaation menestykseen. Vaikutus näkyy työn laadussa ja määrässä.
– Innokas työntekijä saa paljon enemmän aikaan ja tekee usein laadukkaampaa työtä. Sen huomaa vaikkapa asiakaspalvelussa.Usein huomaa, onko ihminen innostunut työstään vai kyynistynyt, Sinokki sanoo.
Järki ja tunteet eivät ole vastakohtia
Sinokki haluaa kumota käsityksen siitä, että rationaalisuus ja tunteet olisivat vastakkaisia.
Jos asioita käsitellään vain järkeen perustuvina, jätetään huomiotta se, että työntekijät ovat tuntevia ihmisiä.
– Ne rationaaliset päätökset aiheuttavat joka tapauksessa heissä monenlaisia tunteita. Jos me jätetään tunteet huomiotta, niin ihmiset alkavat usein voida huonosti, Sinokki sanoo.
Johtajien rooli keskeinen
Sinokki näkee erityisesti esihenkilöillä ja johtajilla tärkeän roolin tunteiden huomioimisessa.
– Johtamisen tulisi olla myönteistä ja kannustavaa, viestinnän avointa. Oltaisiin tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, ja olisi selvät pelisäännöt, hän listaa.
Erityisesti virheiden käsittelyssä tarvitaan tunneälyä.
Lisäksi Sinokki korostaa tunteiden käsittelyn tärkeyttä muutostilanteissa, joita työelämässä on jatkuvasti. Jos tunteet jätetään huomiotta, ihmiset jäävät huoliensa kanssa yksin.
– Jos niistä puhutaan avoimesti ja annetaan tilaa sille, että jokainen voi kertoa tunteistaan ja kysytään, mitä kuuluu, niin ihmiset kertovat kyllä mielellään.
Kaikki uudet työntekijät koulutetaan käsittelemään tunteita
Digitaalisen myynnin konsulttiyritys Columbia Road on ottanut tunteiden käsittelyn osaksi työkulttuuriaan. Yhtiö kouluttaa kaikki uudet työntekijänsä tunnistamaan ja käsittelemään tunteita.
Jo työntekijöiden perehdytykseen kuuluu sessio, jossa käsitellään yhteisöohjautuvuutta, palautteenantoa ja tunteiden vaikutusta työyhteisössä. Yhteisöohjautuvuuden ajatus on, että esihenkilöiden sijaan työntekijät ohjaavat työntekoa.
Managing consultant Sally Pett kertoo, että tunteiden käsittely on tärkeää erityisesti yhtiön autonomisessa organisaatiossa, jossa ei ole perinteistä esihenkilörakennetta.
Columbia Roadilla on käytössä useita käytäntöjä tunteiden käsittelyyn. Joka perjantai ennen viikkopalaveria työntekijät keskustelevat kolmen kollegansa kanssa siitä, miten viikko on mennyt. Yhtiössä on myös HR-teemaryhmä, joka on säännöllisesti yhteydessä henkilöstöön.
Yhtiössä mitataan tunnepohjaisia kokemuksia kahden viikon välein tehtävällä lyhyellä pulssikyselyllä. Siinä kysytään muun muassa, miten työntekijä kokee työnsä ja onko hän ylpeä työpaikastaan.
Pettin mukaan tunteiden tiedostaminen auttaa tekemään parempia päätöksiä ja kasvattaa organisaation resilienssiä. Hän korostaa, että tunteista puhuminen ei tarkoita epäkunnioittavaa käytöstä. Kiukkuraivarit eivät kuulu työpaikalle.
Columbia Road -yritys on Pettin mukaan kasvanut ja tehnyt hyvää tulosta Suomessa. Se kertoo hänestä, että yrityskulttuuri on kohdillaan. Hänestä tunnekulttuurilla on merkitystä myös rekrytoinnissa.
