– Aika epätodellinen fiilis, kuvaa tuntojaan Ressun lukion opiskelija Aleksi Laitinen.
Laitinen kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa yhteensä 14 laudaturia ja kaksi eximiaa. Se on paitsi tämän kevään ennätys, myös kaikkien aikojen eniten.
Ylioppilastutkintolautakunnan YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä vahvistaa, että 14 laudaturia on uusi ennätys.
Aiempi ennätys on vuodelta 2016, jolloin mikkeliläinen ylioppilas kirjoitti 12 laudaturia.
Tänä keväänä toiseksi eniten laudatureita kirjoittanut ylioppilas tulee Oulun lyseon lukiosta. Hän kirjoitti 10 laudaturia ja kaksi eximiaa.
Kolmanneksi parhaan tuloksen kirjoitti ylioppilas Lohjan yhteislyseon lukiosta. Hän sai yhdeksän laudaturia ja kaksi eximiaa.
Tavoite jo yläasteelta
– Aamulla katsoin, että joku on saanut 14 laudaturia. Kun se olikin itse, niin kyllä oli vähän epätodellinen fiilis, Laitinen kertaa.
Laitinen kirjoitti ällät äidinkielestä, psykologiasta, terveystiedosta, lyhyestä ranskasta, pitkästä matematiikasta (korotettuna), maantieteestä, biologiasta, fysiikasta, kemiasta, pitkästä venäjästä, keskipitkästä ruotsista, lyhyestä latinasta, lyhyestä espanjasta ja lyhyestä saksasta.
Eximiat tulivat pitkästä englannista ja lyhyestä italiasta.
Laitinen kertoo, että hänellä on ollut tavoitteena 13 ällää jo yläasteen jälkeen.
– Se on ollut sellaisena johtotähtänä tässä nämä viime vuodet.
”En ole tekoäly”
Kevään ennätysylioppilas myöntää, että prosessi on ollut raskas.
– Ei yksikään ällä eikä eximia, eikä mikään kymppi tai ysi ole varsinaisesti helppoa. Välillä on pitänyt opiskella monta tuntia päivässä.
Yötä päivää nenä ei kuitenkaan ole ollut kirjoissa.
– En ole tekoäly. Olen ihminen kuitenkin.
Laitinen on osallistunut koulunsa erilaisiin kerhoihin, opintomatkoihin ja keveämmille kursseille. Ja toki ehtinyt myös harrastaa: urheilua, maalaamista ja lukemista.
Hän sanoo, ettei näe opiskelua sellaisena, että mennään luokkaan ja istutaan kirjan kanssa ja opettaja luennoi. Yksikään opettaja ei voi opettaa ajattelemaan, hän korostaa.
– Kyllä se lähtee ihmisestä itsestään. On itse opittava ajattelemaan. Se kannattaa, ja totuuden etsiminen kannattaa.
Lukeminen on myös tärkeää, ja Laitinen kantaakin huolta lukutaidon rapistumisesta. Ei ainoastaan Suomessa, vaan koko maailmassa.
Latina luo pohjaa
Aleksi Laitinen ei osaa nimetä mitään erityistä suosikkiainettaan – ei tosin inhokkiaankaan. Yksi kiinnostavimmista on kuitenkin ollut latina.
– Mielestäni se on cool, siis se on siisti kieli. Minua kiinnostaa se ajanjakso historiassa ja sieltä tuleva kulttuuri.
Hän sanoo myös kokevansa, että muut lukiossa opiskellut kielet pohjautuvat latinaan. Samankaltaisuuksien huomaamisesta on ollut hyötyä.
Myös fysiikka ja filosofia ovat kiinnostaneet, esimerkiksi keskiajan moraalifilosofia.
Laitinen sanoo myös, että hänen ihanteensa on olla niin sanottu renessanssi-ihminen. Se tarkoittaa henkilöä, jolla on poikkeuksellisen laajat tiedot, taidot ja kiinnostuksen kohteet useilla eri tieteen ja taiteen aloilla.
– Se on nykymaailmasta kadonnut. Ja se on yksi asia, mitä moderni maailma kaipaa.
Hän sanoo uskovansa siihen, että nykyhetken ymmärtämiseen pitää ymmärtää historiaa. Sitten vasta voidaan puhua tulevaisuudesta.
Entä hänen oma tulevaisuutensa, mitä on edessä?
– Nyt haen opiskelemaan sähkötekniikkaa Aalto-yliopistoon ja heinäkuussa astun palvelukseen. Sitten vuoden päästä saan nähdä, että opiskelenko Suomessa vai ulkomailla.
– Sitten vaan, että mitä ikinä elämä ja maailma tuo mukanaan.
