Perjantaiaamun drooniuhka vaikuttaa olleen tähän mennessä vakavin Suomessa koettu, vaikka lopulta drooneja ei Suomen ilmatilaan tullut.
Kyse oli Ukrainan drooneista. Puolustusvoimat kertoi, että Suomeen ei kohdistunut sotilaallista uhkaa. Se tarkoittaa, että drooneilla ei ollut tarkoitus aiheuttaa vahinkoa Suomessa. Tänne droonit kuitenkin olisivat voineet päätyä ja aiheuttaa vakavaa vahinkoa.
Varautuminen oli tähän mennessä laajinta, ainakin sillä perusteella, minkä verran pääkaupunkiseudulla pystyi havaitsemaan puolustusvoimien toimintaa ja mitä varautumisesta kerrottiin.
Puolustusvoimat ja muut viranomaiset ehtivät lähteä liikkeelle ja toimivat, mutta silti Suomen varautuminen näyttää osin sekoilulta ja harjoittelulta.
Miksi lennokit olivat matkalla Porvoon ja Helsingin välille?
Ukraina iski perjantain vastaisena yönä Venäjälle. Lähin kohde oli Pihkovassa, noin 300 kilometrin päässä Suomen rannikolta. Suomeen päätyneet lennokit liittynevät tähän iskuun.
Tilanteen analysoimista vaikeuttaa se, että puolustusvoimat kertoo asioita julkisuuteen valikoiden. Se jättää kertomatta operatiivista tietoa mutta myös osin muita tietoja tapahtumien kulusta. Yleensä se tekee näin suojatakseen Suomea tai liittolaisia.
Edelleenkään ei tiedetä, mitä reittiä droonit lensivät ja miksi ne olivat päätyä Suomeen. On mahdollista, että niitä on häiritty, tai kaikki eivät ole osuneet kohteeseen, vaan ne ovat jatkaneet matkaa. Jokin parvi on voinut saada jo lähtiessään väärät koordinaatit.
Droonit olisivat puolustusvoimien mukaan voineet päätyä Porvoon ja Helsingin väliselle alueelle.
Puolustusvoimat kertoo, että Suomea varoitettiin drooneista yöllä kello yksi. Ennakkovaroitus antoi viranomaisille peliaikaa. Tämän varautumisajan puolustusvoimat käytti lisäämällä omaa valmiuttaan eli hälyttämällä lisää väkeä droonintorjuntatöihin. Se tarkoittaa, että esimerkiksi hävittäjiä todennäköisesti oli valmiudessa enemmän kuin tavallisesti päivystävät koneet. Torjuntaa saatiin todennäköisesti ohjattua myös oikeisiin paikkoihin.
Puolustusvoimat varoitti myös muita viranomaisia.
Kun kello tuli neljä, Hornetit olivat ilmassa, NH90-kopteri pyöri Helsingin päällä ja merivoimat olivat valmiina ampumaan.
Nyt kyseessä oli kolmas kerta, kun drooneja tulee tai on vaarassa tulla Suomeen ja tästä tiedotetaan.
Puolustusvoimat ei ole suoraan kertonut, saiko se ennakkovaroitusta edellisillä kerroilla. Sitä ei tiedetä, tuliko tieto nyt Natolta vai suoraan Ukrainalta. Suomen hallitus on viime aikoina kertonut kovistelleensa Ukrainaa, että droonien päätyminen Suomeen ei käy.
Puolustusvoimat ei toistaiseksi ole torjunut drooneja Suomessa. Enimmäkseen kyse on riskiarvioista: millainen riski itse drooniin tai sen torjumiseen liittyy. Toisaalta edes asutusta kohti lentäneitä drooneja ei ole torjuttu, ilmatilasta poispäin lentävien lennokkien taas on annettu jatkaa matkaansa. Suomen puolustusvoimien voimankäyttösäännöt ovat rauhan aikana tiukat.
Vaaratiedote oli perusteltu - mutta niin olisi ollut edellisilläkin kerroilla
On perusteltua, että jos tulossa oli useita drooneja räjähdelastissa matkalla kohti Suomen suurinta asukaskeskittymää, lennokkien torjumiseen varauduttiin aiempaa laajemmin ja asukkaita varoitettiin vaaratiedotteella.
Kun mahdollinen kohde on pääkaupunkiseutu, jossa on myös kriittistä infrastruktuuria kuten satamia ja öljynjalostamo, riski on korkea.
Jos droonit olisivat päätyneet Suomeen, niitä olisi saatettu ampua alas. Silloin uhkana olisivat olleet paitsi varsinaiset droonit räjähteineen myös niiden torjunnassa käytettyjen aseiden käyttö. Kun ihmisiä on kehotettu pysymään sisätiloissa, torjunnassa on vähemmän riskejä.
Se, että vaaratiedotetta ei lähetetty edellisillä kerroilla, kun drooneja päätyi Kaakkois-Suomeen, vaikuttaa virheratkaisulta.
Myös aiemmilla kerroilla Kaakkois-Suomessa ihmisiä oli tuolloin vaarassa, vaikka keskimäärin harvemmin asutulla alueella riski ei ole kokonaisuutena arvioiden yhtä korkea.
Suomen varautuminen ei näytä enää esimerkilliseltä
Tällä kertaa vaaratiedote onnistuttiin lähettämään, se lähti ennen aamu neljää. Se, mitä lähettämisen jälkeen muualla suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui, vaikuttaa osin sattumanvaraiselta.
Vaaratiedote selitti, miksi puolustusvoimat on näkyvästi valmiudessa ilmassa, maalla, ja merellä.
Mutta vaaratiedote jäi useimmilta havaitsematta, sillä se ei vieläkään tule tekstiviestinä puhelimiin. 112-sovellus takkuili, eivätkä kaikki senkään käyttäjät saaneet ilmoitusta.
Suomalaisilla työpaikoilla ei ollut mietitty, ketkä työntekijät tulevat töihin, ja keiden on jäätävä kotiin tai etätöihin. Myös koulut toimivat vaihtelevasti.
Kun vaaran kerrottiin olevan ohi aamulla seitsemän jälkeen, kesti tunteja, ennen kuin selvisi, oliko Suomessa lopulta droonia vai ei. Pitkään julkisuudessa oli kaksi ristiriitaista tietoa viranomaisilta. Tilanne selvisi vasta 11.30, pääministerin ja viranomaisten yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo viidettä vuotta. Ukrainan iskut Suomen lähialueille ovat jatkuneet pian vuoden.
Suomella on brändi kokonaisturvallisuuden ja varautumisen mallimaana. Puolustusvoimat parantaa kovaa vauhtia omaa varautumistaan, niiden resurssien varassa mitä sillä on. Yhteiskunta ei kuitenkaan ole vieläkään laajemmin varautunut drooneihin, vaikka aikaa on ollut.
Kukaan ei ole toistaiseksi kuollut tai loukkaantunut Ukrainalta harhautuneista lennokeista. Se vaikuttaa kuitenkin enemmän tuurilta kuin taidolta.
