Venäjä iski rajusti Kiovaan sunnuntaina ja uhkasi sen jälkeen Ukrainan pääkaupunkia uusilla hyökkäyksillä.
Sotatieteilijä Ilmari Käihkö arvioi, että ilmaiskut kiihtyvät entisestään lähitulevaisuudessa, koska maasodankäynti on ollut Ukrainassa pitkään jumissa eikä Venäjä etene. Siitä syystä Venäjä voi lisätä iskujaan siviilikohteisiin.
– Sekä Ukraina että Venäjä ovat panostaneet ilmasodankäyntiin. Nyt, kun niillä on enemmän ilmasodankäynnin kalustoa ja välineitä, myös tapahtuu enemmän. Ilmaiskut kiihtyvät puolin ja toisin, ja tappiot kasvavat.
Käihkö pitää mahdollisena uutena käänteenä Venäjän uhkausta iskeä hallintokohteisiin Kiovassa. Maanantaina Venäjä kehotti Yhdysvaltoja evakuoimaan suurlähetystönsä.
– Se olisi muutos, jos Venäjä ryhtyisi aktiivisesti käymään Ukrainan hallintokeskusten kimppuun.
Rintamilla Ukraina on vahvistunut
Vaikka iskut Kiovaan saavat paljon näkyvyyttä, sota ratkaistaan rintamilla.
Presidentti Alexander Stubb sanoi sunnuntaina Ylellä, että Ukrainan näkökulmasta sotatilanne näyttää paljon paremmalta kuin kertaakaan sodan aikana.
Venäjän eteneminen on hidastunut voimakkaasti viime vuoden lopusta.
Ukrainan droonikalusto ja taktiikka ovat kehittyneet. Ukraina on esimerkiksi parantanut iskukykyään vihollisen selustaan Venäjän miehittämille alueille. Venäjän ilmapuolustus, logistiikka ja rautatieverkosto ovat kärsineet.
Ajatushautomo ISW arvioi, että nämä iskut ovat jo heikentäneet Venäjän kykyä ylläpitää hyökkäysoperaatioita ja pakottaneet venäläiset siirtämään joukkojaan puolustukseen.
Yksi esimerkki tästä ovat Venäjän vaikeudet kuljettaa kalustoa maateitse Krimille ja sieltä Venäjän miehittämille alueille Etelä-Ukrainaan.
Venäjän strategia on perustunut drooneilla tuettuun kulutussotaan ja pieniin jalkaväen soluttautumisryhmiin, jotka pyrkivät heikentämään Ukrainan puolustusta vähitellen. Tämä toimintamalli toi Venäjälle joitakin alueellisia voittoja, mutta erittäin suurilla henkilöstö- ja materiaalitappioilla.
ISW:n mukaan vuoden 2025 lopulta lähtien Venäjän strategian tehokkuus on heikentynyt. ISW:n analyysin mukaan on kuitenkin liian aikaista sanoa, onko Ukraina saanut pysyvän etulyöntiaseman rintamasodassa, vaikka siitä on viitteitä.
Sotilaiden rekrytointi kysymysmerkki
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan Venäjälle ratkaisevaa on, kuinka tehokkaasti se pystyy rekrytoimaan sotilaita korvaamaan suuria miehistötappioita.
– Kokonaisuudessaan Venäjä on pystynyt reilun vuoden aikana pitämään aika korkealla tasolla tulenkäyttöä, ilmaiskuja, ohjusiskuja ja drooni-iskuja.
Jos Venäjä sen sijaan haluaisi rekrytoida riittävästi sotilaita toteuttamaan suuremman hyökkäyksen, joka kääntäisi sodan, pitäisi Venäjän suorittaa uusi liikekannallepano.
Forsströmin mukaan sitä on spekuloitu, mutta Venäjä ei ole siihen ryhtynyt.
Venäjän miehistötappiot ovat Ukrainan mukaan olleet hyvin suuria viime kuukaudet. Venäjän sotajoukot eivät silti osoita romahtamisen merkkejä.
Sota ei ole päättymässä
Ilmari Käihkön mukaan ratkaisevia merkkejä Venäjän heikentymisestä ei ole vielä nähtävissä.
– On erittäin tärkeää pitää mielessä, ettei arvioita Ukrainan menestyksestä tulkittaisi niin, että Venäjä on nyt häviämässä sodan. Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että sota olisi päättymässä pian.
Käihkön mukaan Venäjää heikentää sodassa moni asia. Niitä ovat rekrytointiongelmien lisäksi Ukrainan parantunut kyky keskipitkän ja pitkän kantaman iskuihin, Venäjän Starlink-yhteyksien sulkeminen ja tuore Telegram-kielto.
– On varmaan totta, että Venäjän ongelmat ovat alkaneet kasaantua. Ukrainalaislähteiden mukaan ukrainalaiset ovat pystyneet tappamaan enemmän venäläisiä kuin venäläiset pystyvät rekrytoimaan.
Stubbin arvio yläkanttiin
Presidentti Alexander Stubb sanoi viikonloppuna Ylen haastattelussa, että yhtä sodassa kuolevaa ukrainalaista sotilasta kohtaan kuolee kahdeksan venäläistä.
Käihkö epäilee luvun paikkansapitävyyttä. Näin selvä ero miehistötappioissa näkyisi Käihkön mukaan Ukrainan sotamenestyksessä.
– En tiedä, mihin hän lausuntonsa perusti. Julkisissa lähteissä ei ole evidenssiä, että näin olisi tapahtunut.
Tutkija sanoo, että aikaisempina vuosina tappiot ovat olleet yhtä ukrainalaista kohti kaksi tai kaksi ja puoli venäläistä sotilasta. Tappioihin lasketaan sodassa kaatuneet, haavoittuneet, vangitut ja kadonneet.
– Suurempana osapuolena Venäjä kestää paremmin sodasta aiheutuvia tappioita.
Ei syytä liialliseen optimismiin
Käihkö varoittelee Ukrainan tukijoita liiallisesta optimismista.
– Sodan alussa Venäjän hyökättyä vallinnut yltiöoptimismi ei kannustanut meitä tekemään päätöksiä, joiden kautta olisimme varautuneet pitkään sotaan ja varautuneet tukemaan Ukrainaa pitkässä sodassa.
Tutkimuslaitos ISW:n raportin mukaan on tärkeää, että Ukrainan liittolaiset hyödyntävät tilanteen ja lisäävät tukeaan, ennen kuin Venäjä kehittää uusia vastatoimia.
Presidentti Alexander Stubb toivoi Ylenkin haastattelussa, että vahva tuki Ukrainalle jatkuu.
