Mitä eläimet ajattelevat musiikista?
Tämä ikuisuuskysymys puhutteli Lapin kamariorkesterin Heidi Rahkosta ja Lauri Angervoa, joten he päättivät järjestää konsertin hevosia varten.
Muusikoilla on entuudestaan kokemuksia kissojen ja rottien musikaalisuudesta, mutta hevosille he eivät ole soittaneet.
– Meidän edesmennyt kissamme aina parkkeerasi bassoni viereen harjoitellessani soittoa kotona, Rahkonen muistelee.
– Opiskellessani Berliinissä löysin metrosta valkoisen rotan, joka asusteli paidan taskussa. Nimesin hänet Epeliksi. Pidin häntä salaa mukana soittotunneilla ja konserteissa, ja hän tykkäsi sellon tärinästä kovasti, Angervo naurahtaa.
Konsertti pidettiin maneesissa
Konsertin pääyleisönä olivat Rahkosen hevoset Timppa, Dino ja Croisos Pennonen. Kolme esitettyä sävelmää olivat Barrièren, Bachin ja Dragonettin kädenjälkeä.
Kun soitto alkoi, Croisos Pennonen lähestyi ensimmäisen hölmistyksen jälkeen soittajia uteliaana ja valppaana. Dino ja Timppa seurasivat etäämmältä. Musiikin jatkuessa hevosten käytöksessä näkyi rentoutumisen merkkejä, kuten haukottelua, toistensa rapsuttamista ja virtsaamista.
– Voihan se olla, että Croisos ihmetteli ennen kaikkea sitä, että mitä mamma tuon soittimen äärellä tuossa tekee. Yleensä hän on tottunut siihen, että tulen namusen kanssa luokse ja lähdemme ratsastamaan, Rahkonen pohtii.
Muusikoille oli luvassa konsertin aikana yllätys, jota he eivät olleet aiemmin kokeneet.
Eläinten musikaalisuus on jaksanut kiehtoa ihmisiä pitkään. Internet ja sosiaalinen media on pullollaan videoita eläinten ja musiikin yhteentörmäämisestä.
Joissain videoissa esimerkiksi laiduntaville lehmille soitetaan puhaltimia, toisissa villeille ketuille banjoa. Elviksen tahtiin tanssivat papukaijat ja pianon äärellä ulvovat koirat hymyilyttävät ja ilahduttavat.
Miten tiede näkee asian?
Myös tieteilijät ovat tutkineet eläinten musikaalisuutta.
Yleisesti ottaen ihmisten musiikki ei tunnu miellyttävän eläinten korvia, vaikkakin se voi kiinnostaa. Esimerkiksi tamariiniapinat ja orangit ovat tutkimuksissa viihtyneet ennemmin hiljaisissa kuin musiikintäyteisissä tiloissa. Rotat voivat viihtyä jazzin parissa, mutta ainoastaan nautittuaan kokaiinia ensin.
On spekuloitu, että eläimet voisivat nauttiakin musiikista. Eräässä tutkimuksessa Bachin, Mozartin ja Debussyn sävelmät nostivat hevosten serotoniinitasoja. Eläimille on myös sävelletty musiikkia: hidastempoisten ja yksinkertaisten sävelmien on havaittu rauhoittavan koiria stressiä aiheuttavissa tilanteissa.
Tieteilijät ovat kuitenkin varovaisia tehtäessä johtopäätöksiä eläinten musikaalisuudesta.
Konsertin yleisössä ollut Niina Heinonen pohtii eläimen ja ihmisen aistimaailmojen eroja.
– Me ihmiset kuvittelemme, että meidän kokemusmaailmasta asiat on aina oikein, ja se on siinä. Mutta emmehän me tajua, että siellä on valtaisa toinen puoli, mitä eläin aistii. Paljon enemmän kuin me, hän toteaa.
Konsertin jälkeen sellisti Lauri Angervo aprikoi, voisiko samaa toteuttaa suuremmalla mittakaavalla.
– Toivoisin, että tultaisiin koko kamariorkesterilla tänne. Se voisi olla mahtavaa, hän ehdottaa.
