Espoo janoaa lisää sähköä ja Kehä kolmosen varrelta Hepokorvesta sitä saisi. Väliin tarvittaisiin 11 kilometrin voimalinja, mutta sen lupapaperit ovat jumissa työ- ja elinkeinoministeriön jonossa.
– Eihän tässä ole mitään järkeä, että Fingrid on rakentanut tähän upean yli 60 miljoonan euron kantaverkkoaseman ja nyt odotellaan sitten lupakäsittelyä, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen päivittelee.
Espoon jakeluverkon sähkönsiirtokyky pitäisi kaksinkertaistaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Rautiaisella on pitkä lista syitä.
Espoolaisilla on kaksinkertainen määrä sähköautoja kuin Suomessa keskimäärin ja myös julkinen liikenne sähköistyy. Entistä useampi ajoittaa sähkön käyttöä halvoille tunneille. Kasvavaan Espooseen nousee uusia koteja ja työpaikkoja – esimerkiksi datakeskuksiin.
– Kiire on kova, Rautiainen sanoo.
Jonotusta kestänyt pian kaksi vuotta – vuoro ehkä syksyllä
Caruna on suunnitellut kaapelireittiä vuodesta 2021 lähtien Espoon, Kauniaisten ja viranomaisten kanssa. Lunastuslupahakemus valmistui kesällä 2024. Sitten alkoi odottelu.
Syksyllä ministeriöstä arvioitiin, että lupa pääsisi käsittelyyn tänä keväänä. Pari viikkoa sitten soitettiin, että käsittely alkaisi ehkä syksyllä.
– Suurin huoli on se, kun emme tiedä, milloin lupa saadaan. Nyt kaikki suunnittelu odottaa sitä, Rautiainen sanoo.
Kun lupa on saavuttanut jonon kärjen ja käsitelty, sähkölinjan toteutus vie Carunan mukaan vähintään 2–3 vuotta. Jos viivästykset jatkuvat, projektin kokonaiskesto voi venyä lähelle vuosikymmentä.
Hyvinkään kaupunginjohtaja: ”Ei voi olla mahdollista”
Espoon sähkölinjan kanssa samassa jonossa jumittaa myös Hyvinkään Vatikko–Kuumola -sähkölinjan hakemus.
Linja palvelisi Tampereen moottoritien varteen suunniteltua yritysaluetta, joka toisi kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen mukaan töitä 3 000–6 000 henkilölle, parhaimmillaan jopa 10 000:lle.
Luukkosen tietojen mukaan Hyvinkään linja on vuoden odottelun jälkeen jonossa numerolla 28 ja viime vuonna lupia käsiteltiin vain kymmenen.
– Ei voi olla mahdollista, että valtion viranomainen on este elinkeinon kehittämiselle varsinkin nyt, kun kaikki investoinnit tarvitaan Suomen kasvun vahvistamiseen, Luukkonen sanoo.
Luukkonen ihmettelee, miksi valtion lupajono saa venyä näin pitkäksi samaan aikaan, kun valtio on velvoittanut kunnat antamaan rakennusluvat kolmen kuukauden sisällä.
– Aikarajojen pitäisi olla molemmilla samassa tasossa. Nyt toinen yrittää ja toinen ei oikein yritä.
Jonottaessaan Hyvinkää voi onneksi edistää yritysalueen kaavoitusta. Luukkosen mukaan alue on suuri ja haastava, mutta silti kaava on näillä näkymin valmis ennen sähköjä.
– Kärsivällisyys on oikeasti loppu, Luukkonen sanoo.
Ministeriö on palkannut lisähenkilöitä lupakäsittelyyn
Lupajonoa on kasvattanut se, että sähkölinjojen rakennustahti on kiihtynyt nopeammin kuin byrokratian rattaat.
Vielä pari vuotta sitten lupia käsitteli yksi virkamies. Kaksi vuotta sitten hänen rinnalleen palkattiin toinen ja puoli vuotta sitten kolme.
Espoolaisen kansanedustajan ja kaupunginvaltuutetun Henrik Vuornoksen (kok.) mielestä lisätekijöille olisi vielä kysyntää.
– Valtiolla on käynnissä isot hallinnon toimintamenosäästöt ja kaikissa ministeriöissä uusien virkamiesten palkkaaminen on kiven alla, Vuornos sanoo.
Vuornos tuntee asian monet puolet. Hän oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kun Espoon linjan suunnittelu alkoi. Hän on myös tiukkaa talouskuria vetävän hallituspuolueen jäsen ja lupajonoista vastaavan ministeri Sari Multalan (kok.) puoluetoveri.
Voisiko lisätyöntekijöiden palkkaus maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin?
– Saattaisi hyvinkin olla. Kyllä uskon, että asia jollakin aikavälillä saadaan ratkaistua, Vuornos sanoo.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala viestittää Ylelle, että käsittelyä on nopeutettu ja käsittelyaikojen lyhentämiseen on kiinnitetty huomiota.
– Olemme samaa mieltä siitä, että käsittelyajat ovat edelleen liian pitkät, kun kyseessä ovat monissa tapauksissa merkittävät investoinnit, joilla on puolestaan positiivisia työllisyysvaikutuksia, Multala kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Espoon sähkönkäyttäjät vaitonaisia kiireestä
Jos verkkoyhtiö Carunan ja Hyvinkään kaupungin viesti on selvä ja kärkäs, samaa ei voi sanoa Espoosta.
Yrityksistä huolimatta Yle ei saanut lainkaan vastausta Espoon teknisen toimen johtajalta Olli Isotalolta tai kaupunginjohtajalta Kai Mykkäseltä.
Fortumista vastattiin viestinnän kautta lyhyesti, että ”Hepokorpi–Finnoo -linjan lupaprosessin kestolla ei ole olennaisia vaikutuksia Finnoon laitoksemme toimintaan.”
Fortumin huolta saattaa vähentää se, että se saa piakkoin lisää kaukolämpöä kahdesta Microsoftin datakeskuksesta, joiden sähkönsaanti on jo turvattu.
Datakeskuksia myös Espoossa pyörittävä atNorth ei halunnut kommentoida yksittäisiä verkkoinvestointeja.
– Yleisesti voimme todeta, että sähkön saatavuus ja ennakoitavat aikataulut ovat datakeskusinvestoinneissa keskeisiä tekijöitä, Suomen toimintojen operatiivinen johtaja Taina Ahti-Aalto sanoo.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) mukaan ongelmia ei ole aiemmin ollut, mutta sähköverkon ruuhkautuessa on huoli, että se hidastaa liikennöitsijöiden investointeja.
Carunan Rautiaisen mielestä Suomessa ei ole ymmärretty sähköverkkojen rakentamisen kiireellisyyttä.
– Tämä sähkön tuotantorakenne ja toisaalta yhteiskunnan sähköistymisen myötä myös kulutus muuttuu nyt todella vauhdilla, Rautiainen sanoo.
Korjaus 15.6.2026 klo 14.33: Jutusta poistettu seuraava virke: ”Kaupunkia lämmittävä Fortum on sulkenut sähköä ja lämpöä tuottavan Finnoon voimalan ja rakentanut tilalle sähköä käyttäviä lämpölaitoksia.” Fortum ei ole sulkenut voimalaa vaan sen kaksi hiiliyksikköä. Voimala tuottaa yhtiön mukaan edelleen jonkin verran myös sähköä.
