Kainuun aluevaltuusto teki päätöksensä: osastopaikat palautetaan Kuhmoon

Hyvinvointialue tavoittelee yli 7 miljoonan euron vuotuista ylijäämää. Tavoitteeseen pyritään muun muassa palveluja karsimalla ja henkilökuntaa vähentämällä.

Kainuun hyvinvointialue äänesti äänin 30-28 menojan lisäävän muutosohjelman. Video: Jarmo Nuotio / Yle

Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuusto on hyväksynyt muutosohjelman kaudelle 2026–2029. Aluevaltuusto hyväksyi osaksi muutosohjelmaa myös aluehallituksen tekemän päätöksen palauttaa osastopaikat Kuhmon arviointi- ja kuntoutusyksikköön.

Valtuusto hyväksyi muutosohjelman äänin 30–28.

Kuhmolaiset marssivat osastopaikkojen puolesta viime viikolla, koska pelkäsivät, että aluevaltuusto torppaisi aluehallituksen tekemän päätöksen. Alun perin Kuhmon vuodeosasto suljettiin syksyllä 2024.

Hyvinvointialuejohtaja Sami Mäenpään mukaan osastopaikkojen palauttaminen lisää kustannuksia miljoonalla eurolla ensi vuonna. Aluehallitus ei ole täsmentänyt, mistä vastaavat säästöt otetaan.

Mäenpään mukaan osastopaikkoja on Kainuussa riittävästi ja niiden karsiminen olisi vähentänyt paikkojen tunnistettua ylikapasiteettia. Hänen mukaansa Sotkamossa ja Suomussalmella sijaitsevat 36 terveydenhuoltolain mukaista arviointi- ja kuntoutusyksikköpaikkaa olisivat olleet Kainuuseen riittävästi.

– Demokratia on puhunut. Tätä päätöstä kunnioitamme ja tästä lähtien etsimme säästöjä sitten muualta. Haaste on melkoinen, Mäenpää sanoo.

Kainuun hvajohtaja Sami Mäenpää ja Kainuun hvan valtuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen(Vas.) pohtimassa tulevaa.
Kainuun hyvinvointialuejohtaja Sami Mäenpään ja aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelaisen (vas.) mukaan talousvaikeudet on pyrittävä ratkaisemaan, jotta valtion tiukempi ohjaus voidaan välttää. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Mäenpää kuitenkin pitää muutosohjelmaa edelleen uskottavana eikä usko valtion ottavan ohjia hyvinvointialueen taloudesta. Hän uskoo, että alijäämät pystytään kattamaan päätöksestä huolimatta.

Esimerkiksi suurin valtuustoryhmä keskusta sanoi äänestävänsä Kuhmon osastopaikkojen palauttamisen puolesta.

14,5 miljoonan sopeuttamistarve

Muutosohjelma on hyvinvointialueen uudistus- ja sopeuttamissuunnitelma. Se on myös valtionhallinnon edellyttämä suunnitelma, jotta hyvinvointialue voi hakea lisäaikaa aiempien alijäämien kattamiseen.

Kainuun hyvinvointialueella on aiemmin kertyneitä alijäämiä katettavana 24 miljoonaa euroa, ja hyvinvointialue tavoittelee yli seitsemän miljoonan euron vuotuista ylijäämää.

Tällä hetkellä vuosittaisen sopeuttamistarpeen arvioidaan olevan 14,5 miljoonaa euroa vuodessa kolmen seuraavan vuoden ajan.

Muutosohjelmassa tavoitteeseen pyritään pääsemään muun muassa palveluja karsimalla ja keskittämällä, tiloista luopumalla, vakituista henkilöstöä vähentämällä ja digipalveluja lisäämällä

Palveluja supistetaan

Muutosohjelman hyväksyminen karsii palveluita useilta Kainuun paikkakunnilta.

Jatkossa Hyrynsalmella, Paltamossa, Puolangalla, Ristijärvellä ja Kajaanin Vuolijoella lähipalveluita saisi supistettuna palvelupisteistä ja laajempaa palvelua sote-keskuksista Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella.

Kuvakaappaus luonnoksesta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluympäristöstä.
Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven ja Kajaanin Vuolijoen toimipisteet ovat jatkossa palvelupisteitä. Laajempia sotepalveluja saa jatkossa vain sote-keskuksissa Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Kuva: Kuvakaappaus / Kainuun hyvinvointialue

Palvelupisteet toimivat pääosin ajanvarauksella rajattuina palveluaikoina. Niiden toimintaan kuuluu muun muassa hoidon tarpeen arviointi, hoitajavastaanotto sekä rajatut lääkäripalvelut ja suun terveydenhuolto.

Osastopaikat säilyvät Kajaanissa, Sotkamossa, Suomussalmella ja Kuhmossa. Puolangan vuodeosasto lakkautetaan, osaston tiloista luovutaan ja vuokrasopimus irtisanotaan.

Talousvaikeuksista huolimatta Kainuun keskussairaalan rakennetaan uusi valmiuskeittiö ja Suomussalmelle uusi sotekeskus.

Kulut kasvavat

Mikäli hyvinvointialue ei pääse taloustavoitteisiinsa, voi edessä olla arviointimenettely, mikä vähentäisi alueen omaa päätösvaltaa asioihinsa merkittävästi. Arviointimenettelyn seurauksena alue voidaan päättää myös yhdistää johonkin toiseen hyvinvointialueeseen.

Arviointimenettely uhkaa tällä hetkellä useita hyvinvointialueita.

Mäenpään mukaan tällä hetkellä Kainuussa ei ole varaa luistaa muutosohjelmasta.

– Ne ovat kovat tavoitteet, siitä ei päästä mihinkään. Irtiottoihin ei ole mahdollista lähteä. Valtion asettamat tavoitteet on täytettävä. Mikäli niitä ei täytetä, niin silloin seuraava askel on valtion tiukempaan ohjaukseen joutuminen.

Myös aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen (vas.) pitää tärkeänä, että hyvinvointialue pyrkii ratkaisemaan talousvaikeutensa itsenäisesti.

– Jos emme itse pysty tekemään niitä ratkaisuja, joilla otamme talouden haltuun ja turvaamme hyvinvointialueen itsenäisyyden, niin valtiolla löytyy kyllä keinot siihen. Minua kyllä huolettaa se, mikä on kainuulaisten kohtalo, jos me valtion tänne päästämme.

Tällä hetkellä vuoden 2026 ylijäämäennuste on 2,1 miljoonaa euroa. Talousarvion toteutuminen näyttää kuitenkin epävarmalta, koska kulut ovat kasvaneet tänä vuonna odotettua enemmän. Tuoreimmassa ennusteessa toimintakulujen kasvu olisi 1,4 prosenttia, kun tavoite on -0,9 prosenttia.

Muun muassa sopimusperusteiset palkankorotukset kasvattavat henkilöstökuluja 2,8 prosenttia vuodesta 2026 vuoteen 2027. Ennusteeseen suhteutettuna tämä lisäisi kuluja 6,7 miljoonaa euroa.

Alijäämät halutaan kattaa vuoden 2029 loppuun mennessä. Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että hyvinvointialue voi joutua pyytämään valtiolta jatkoaikaa alijäämien kattamiseen.