Viime viikkoina on väännetty siitä, maksetaanko niille työntekijöille palkkaa, jotka jäävät drooniuhkan takia kotiin eivätkä voi tehdä töitä etänä.
Yle kertoi yöllä, että työnantajapuoli taipui siihen, että palkanmaksua suositellaan. Työnantajan pitäisi maksaa drooniuhkatilanteissa palkkaa työntekijälle, joka myöhästyy tai joutuu jäämään pois töistä viranomaisen antaman vaaratiedotteen takia.
Sopu asiasta syntyi työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken torstai-iltana kolmikantaisessa työryhmässä.
Ainakin Elinkeinoelämän keskusliitto EK on aiemmin katsonut, ettei drooniuhkan vuoksi töistä pois jääneille tarvitse maksaa palkkaa, mutta nyt syntynyttä ratkaisua työnantajajärjestöt sanovat vastuulliseksi.
Suositukset koskevat tilanteita, joissa Suomeen harhautuu aseistettuja drooneja. Uhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole turvallista.
Palkanmaksun lisäksi toinen avoin kysymys on ollut, keiden pitää mennä työpaikalle läsnätöihin siitä huolimatta, että päällä on drooniuhka eikä viranomaisten mukaan kotoa saa poistua.
Tuoreen suosituksen mukaan töihin meno voi uhka-aikana tarpeen, kun on kyse yhteiskunnan kaikkein kriittisimmistä toiminnoista, joissa lyhytaikainenkin häiriö voi olla vaarallinen työntekijöille, potilaille, asiakkaille tai lähialueen asukkaille.
Esimerkkeinä on mainittu terveydenhuollon ensihoito ja vanhusten ympärivuorokautinen laitoshoito. Myös teollisuuden ja energiantuotannon turvallinen pyörittäminen edellyttää tiettyä määrää työvoimaa.
Suosituksen mukaan työpaikkakohtaisesti on arvioitava, voiko haittoja tulla, jos työt jäävät muutamaksi tunniksi tekemättä.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) piti syntyneestä sovusta perjantaina tiedotustilaisuuden, jossa olivat vastaamassa myös työmarkkinaosapuolten edustajat.
OAJ: Suositus ei sido työnantajia
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ilmoittivat olevansa tyytyväisiä yhteisiin pelisääntöihin, mutta syntyneeseen sopuun tuli heti särö.
Opettajien ammattijärjestö OAJ ilmoitti perjantaina tuoreeltaan, ettei hyväksy keskusjärjestöjen droonisuositusta. OAJ kuuluu Akavaan.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto arvostelee tiedotteessa, että keskusjärjestöjen neuvottelutulos ei ratkaise palkanmaksua koskevaa kiistaa, sillä suositus palkanmaksusta ei sido työnantajia mitenkään.
– Yksittäinen työnantaja siis saattaa maksaa palkan tai olla maksamatta, ja silloin luottamusedustajien tai luottamusmiesten pitäisi neuvotella asiasta, Murto sanoo.
Työministeri Marttinen vastasi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että keskusjärjestö Akava on hyväksynyt ratkaisun.
– Haluan korostaa, että nyt on saavutettu hyvin laaja-alainen ratkaisu, ja pidän sitä tässä ajassa tärkeänä, Marttinen sanoi.
Akavaa neuvotteluissa edustanut työmarkkinajohtaja Ville Kopra korosti, että Akavan hallitus on käsitellyt tilannetta ja yhtynyt suosituksiin osaltaan.
– Suositus on kristallinkirkas, ja se koskee kaikkea. Siinä ei ole muttia, palkanmaksua suositellaan droonivaaratilanteissa, Kopra sanoi tiedotustilaisuudessa.
OAJ on Akavan suurimpia ammattiliittoja.
Marttisen mukaan mikäli sopua ei olisi löytynyt, viimesijainen vaihtoehto olisi, että asia siirtyy ministerin pöydälle. Marttisen mukaan yhteinen suositus työnantajien ja työntekijöiden välillä on nopeammin toimeenpantavissa, ja lainsäädäntömuutosten tie olisi hyvin pitkä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi toissa viikolla A-studiossa, että hänen mielestään työntekijä ei voi jäädä ilman palkkaa, jos tämä joutuu jäämään turvallisuutensa takia kotiin.
EK puhuu kolmen tunnin suosituksesta
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Ilkka Oksala kertoi puolestaan tiedotteessa, että suositus koskee palkanmaksua noin kolme tuntia kestävien drooniuhkien osalta.
Työryhmää vetänyt työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen vakuutti kuitenkin tiedotustilaisuudessa perjantaina, että neljäs tunti ei mene työntekijän piikkiin.
Sen varalta, että drooniuhkatilanteet yleistyvät ja työnantajille aiheutuu niistä merkittäviä palkkakustannuksia, työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään kustannusten tasaamista työnantajien kesken. Lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille.
EK:n johtaja Oksala sanoi tiedotustilaisuudessa, että harhautuvat droonit tulevat Ételä- ja Kaakkois-Suomeen, eikä voi olla niin, että jos drooneja alkaa tulla todella usein, vain yhden alueen yrittäjät kantavat taloudellisen vastuun.
Myös johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä pitää tärkeänä, että selvitystyötä ja vaihtoehtojen kartoittamista jatketaan.
– Jos drooniuhat lisääntyvät, ei ole perusteltua eikä oikeudenmukaista, että yksittäiset yritykset Uudellamaalla tai esimerkiksi Kaakkois-Suomessa kantavat taloudellisen vastuun tilanteista, joihin ne eivät voi millään tavalla vaikuttaa, hän korostaa tiedotteessa.
Ministeri Marttinen oli antanut työmarkkinajärjestöille aikaa perjantaihin asti, tai asia siirtyy ministerin työpöydälle.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas kiittelee, että ”kolmikanta osoitti voimansa”.
Myös toimihenkilöjärjestö STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi on tyytyväinen.
– Suomea pidetään varautumisen mallimaana. Tässä neuvottelussa epäonnistuminen olisi ollut kansalaisille huono viesti, Kirvesniemi sanoi palkansaajajärjestöjen tiedotteessa.
