Alkoholittomien ehtoollisviinien käyttö seurakunnissa on yleistynyt.
Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän asiantuntija Arto Vallivirta sanoo, ettei asiasta ole tarkkaa tilastoa, mutta joissakin seurakunnissa on nykyään tarjolla vain alkoholitonta viiniä.
– Varmasti kaikissa kirkoissa on alkoholiton viini ainakin saatavilla tavanomaisen lisäksi. Kokonaan alkoholittomiakin löytyy.
Näin on esimerkiksi Sotkamon seurakunnassa, jossa kaikki ehtoollisviini on alkoholitonta.
Kirkkoherra Heikki Nissisen mielestä käytäntö on ollut toimiva.
– Tämä oli uutta minulle, kun aloitin puoli vuotta sitten Sotkamossa. Alkoholittomuudesta ei ole tullut mitään suoraa palautetta minulle, Heikki Nissinen sanoo.
Yle uutisoi viime vuonna myös Iisalmen evankelis-luterilaisen seurakunnan vaihtaneen ehtoollisviinit kokonaan alkoholittomiksi.
Yle kysyi ehtoollisviinilinjauksista kolmesta seurakunnasta.
Alkoholitonta viiniä saa, kun erikseen pyytää
Jokaisessa messussa on henkilöitä, jotka pyytävät alkoholitonta viiniä, sanoo Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava kappalainen Heidi Lieke.
– Osalla on periaatteelliset syyt, että ei halua nauttia lainkaan alkoholia missään tilanteessa. Osalla voi olla sairaudellinen syy, tai lääkitykseen liittyvä syy, jonka takia ei voi nauttia alkoholia.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa viini on alkoholillista, ellei erikseen pyydetä.
Viime vuosina nuoret ovat useammin pyytäneet ehtoollisella alkoholitonta viiniä, sanoo Heidi Lieke.
Verta symboloiva ehtoollisviini sijaitsee alttarilla oikealla, koska Jeesuksen haavat olivat oikealla puolen, kertoo johtava kappalainen Heidi Lieke videolla:
Järvenpään kirkossa konfirmaatiossa ehtoollisviini oli viime sunnuntaina kaikille alkoholitonta.
Seurakunnan kirkkoherra Vesa Koivisto kertoo, että kyseessä oli poikkeustilanne. Tavallisesti viini on lähtökohtaisesti alkoholillista.
– Yleensä konfirmaatiossakin tarjolla on alkoholillista viiniä, mutta alkoholitonta saa pyydettäessä, Koivisto kertoo.
Kirkkohallituksen Arto Vallivirran mukaan joissakin seurakunnissa nimenomaan konfirmaatioissa vaihdetaan viini kokonaan alkoholittomaan, vaikka seurakunnan linja olisi muuten lähtökohtaisesti alkoholillisten viinien mukainen.
Nuoren ensimmäinen alkoholitilkka
Rippikoulussa nautittu ehtoollinen voi olla ensimmäinen kerta, kun nuori maistaa alkoholia.
– Määrä on hyvin pieni tilkka, alle yksi sentti. Pikareihin taitaa mahtua ehkä pari senttilitraa viiniä, ja suinkaan pikarit eivät ole täynnä, Hämeenlinna-Vanajan Heidi Lieke sanoo.
Kirkkoviinin alkoholipitoisuus on Kirkkohallituksen mukaan usein noin 15 prosenttia.
Alkoholiton viini on edullisempaa, mutta sen säilyvyys on kehno.
– Molempia kuitenkin kuluu joka viikko messuissa, joten harvoin tulee tarvetta säilyttää pidempään kuin siunatun viinin saa seuraaviin messuihin käyttöön, Lieke kertoo.
Kirkkohallituksen Arto Vallivirta tietää, että joissakin seurakunnissa alkoholittomaan ehtoollisviiniin on siirrytty säästösyistä.
Sotkamon kirkkoherra Heikki Nissinen sanoo, että seurakunnan alkoholittomuudessa on ajateltu nuoria ja perhekuntia, joissa on lapsia. Syynä muutokseen ei ole ollut hinta.
– Se on toki varteenotettava asia pitemmän päälle, mutta ei viinikustannus seurakunnan taloutta minun mielestäni hetkauta suuntaan eikä toiseen.
Ehtoollinen on muuttunut myös leivän osalta. Perinteen mukaan ehtoollisleipä eli öylätti on valmistettu vehnästä.
Useissa seurakunnissa on kuitenkin siirrytty gluteenittomaan öylättiin.
Esimerkiksi Hämeenlinna-Vanajan, Sotkamon ja Järvenpään seurakunnissa öylätti on aina gluteeniton.
Yle kävi maaliskuussa Helsingin Diakonissalaitoksella, jossa ehtoollisleipiä on valmistettu jo sata vuotta:
Säilyyvyysongelmaa on ratkottu jääpalapusseilla
Vallivirran mukaan heikommin säilyvän alkoholittoman viinin suhteen on keksitty hyviä säilyvyysratkaisuja.
– Ero säilyvyydessä on merkittävä. Ne eivät säily kovin hyvin, kun pullo on avattu. Seurakunnissa on esimerkiksi pakastettu alkoholitonta viiniä pienissä annoksissa, jääpalapussi-tyyliin, jumalanpalveluselämän asiantuntija Arto Vallivirta kertoo.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa tarjoiltavat, perinteiset ehtoollisviinit ovat makeita, väkevöityjä viinejä.
– Viinivalinta perustuu juuri hyvään säilyvyyteen.
Johtava kappalainen Heidi Lieke sanoo, ettei ehtoollisviinin alkoholipitoisuudella ole väliä. Tärkeintä on se, että viini on rypäleistä valmistettu.
– Ajattelen, että ihan samalla tavalla kuin se, että ei ole väliä, minkälaisena ihminen siihen ehtoollispöytään on saapunut, niin silläkään ei ole väliä, minkä takia pyytää taikka ei pyydä alkoholillista viiniä.
Heidi Lieke pitää alkoholillista ehtoollisviiniä hyvänä lähtökohtana mutta kokee, että alkoholittomallekin on paikkansa.
– Traditio alkoholillisesta ehtoollisviinistä on tosi vahva. Toki saavutettavuus kaikille ihmisille olisi parempi, jos ehtoollisviini olisi alkoholitonta, Lieke sanoo.
Ehtoollisviiniä, alkoholillista ja alkoholitonta, kului Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Arto Vallivirran arvion mukaan yhteensä noin 16 000 litraa vuonna 2025.
