Yle on saanut Julkisen sanan neuvostolta (JSN) langettavan päätöksen. Päätös julkaistiin torstaina 18.6.
Langettava päätös 10064/YLE/25 koskee Ylen 6.4.2025 verkossa julkaisemaa juttua, jossa Yle tutki avoimia työpaikkoja ja löysi kymmenittäin samasta työpaikasta tehtyjä ilmoituksia.
Lisäksi kantelu kohdistuu samana päivänä TV1:llä kello 20.30 lähetettyihin tv-uutisiin, joissa aihetta myös käsiteltiin.
Jutun mukaan työnhakija saattoi tietämättään hakea samaa työpaikkaa sekä työnantajan että rekrytointiyrityksen kautta. Esimerkkinä mainittiin rakennusyritys ja Timantti Henkilöstöpalvelut, joiden väitettiin ilmoittaneen samasta sähköasentajan paikasta tammikuussa 2025.
Timantti Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja kanteli siitä, ettei Yle ollut yrittänyt tavoitella häntä ennen jutun julkaisua. Kantelijan mukaan yhteistyötä mainitun rakennusyrityksen kanssa ei ollut koskaan ollut. Jutun julkaisun jälkeen Yle lisäsi verkkojuttuun maininnan, jossa kantelija kiisti väitteet.
Kantelija arvosteli myös Ylen menetelmää. Juttu perustui yli 26 000 työpaikkailmoitukseen, joita analysoitiin tekoälyn avulla. Kantelijan mukaan johtopäätökset vedettiin ilman riittäviä taustatarkistuksia ja inhimillisten muuttujien huomioimista.
Ylen päätoimittaja Panu Pokkinen puolusti jutun journalistista perustaa. Hänen mukaansa aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä työmarkkinatorilla julkaistuista ilmoituksista kootaan virallisia työllisyystilastoja. Data-analyysi tunnisti useita eri muuttujia käyttäen työnantajan ja henkilöstöyrityksen ilmoituksia, jotka koskivat samaa työpaikkaa.
Päätoimittajan mukaan toimitus kävi lopulta läpi noin 60 eniten toisiaan muistuttavaa ilmoitusparia varmistaakseen luotettavuuden. Ylen data-analyysi löysi Timantti Henkilöstöpalveluiden sekä 12.1.2025 että 22.1.2025 tekemistä työpaikkailmoituksista vastaavuuden 8.1.2025 julkaistun, rakennusyrityksen tekemän ilmoituksen kanssa. Kaikissa näissä ilmoituksissa etsittiin sähköasentajaa.
Päätoimittaja katsoi, ettei yrityksen kuuleminen ollut tarpeen, koska sitä käytettiin esimerkkinä yleisestä ilmiöstä eikä syytetty väärinkäytöksistä.
Yle tarkisti vielä kerran, oliko Timantti Henkilöstöpalvelujen ilmoituksen takana sittenkin toinen todellinen työpaikka, toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää. Päätoimittajan kuvauksen mukaan Yle soitti kantelijalle, joka nimesi puhelimessa asiakkaakseen erään sähköalan yrityksen, jolle hän kertoi hakeneensa tammikuussa sähköasentajaa. Yle tavoitti vielä samana iltana kyseisen sähköalan yrityksen toimitusjohtajan. Tämä kiisti Ylelle toimeksiantosopimuksen olemassaolon. Päätoimittajan mukaan kantelija myönsi tämän jälkeen toimittajalle puhelimessa, ettei sopimusta todellisuudessa ollutkaan.
Päätoimittajan mukaan kantelija esitti tämän jälkeen, että ehkä kyse olikin jostain toisesta hänen ilmoituksestaan, mutta ei pystynyt osoittamaan, että hänellä olisi rekrytointisopimus jonkin yrityksen kanssa kyseisestä ilmoituksesta.
JSN totesi, ettei se pysty käytettävissään olevan aineiston perusteella varmistumaan, oliko jutussa olennaista asiavirhettä. Neuvosto kuitenkin katsoi, että henkilöstöyritys joutui verkkojutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen ja sen olisi tullut saada kertoa näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Neuvosto korosti, että yhteydenotto olisi ollut tarpeen myös jutun johtopäätöksen tarkistamiseksi. Tv-uutisjutussa yritykseen viitattiin tulkinnanvaraisemmin, eikä kuulemisvelvoitetta syntynyt.
JSN katsoi Ylen rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtia 9 (tietojen tarkistaminen) ja 21 (erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvan kuuleminen).
