Kerro, millaiset asiat lapsuudessa ja nuoruudessa ovat vaikuttaneet kasvuusi ja kehitykseesi

Ihmisten elämänkulkuihin vaikuttavat monet sellaisetkin seikat, joihin he eivät ole itse voineet vaikuttaa.

Ihmisen kasvu ja kehitys jatkuvat koko elämän ajan. Elämänkulkuteoriassa ihmisen elämä nähdään jatkuvana prosessina pelkkien ikään liittyvien elämänvaiheiden sijaan. Meitä muokkaavat ympäristötekijät, kuten yhteiskunta, kulttuuri, koulu, harrastukset sekä sosiaaliset suhteet lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden aikaiset kokemukset kumuloituvat aikuisuudessa.

– Hyvä lapsuus, tukeva ja lämmin kiintymyssuhde vaikuttavat aikuisena siihen, miten me itse muodostamme tukevia ja turvallisia kiintymyssuhteita, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jenna Grundström.

Hyvä lapsuus, tukeva ja lämmin kiintymyssuhde vaikuttavat aikuisena siihen, miten me itse muodostamme tukevia ja turvallisia kiintymyssuhteita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jenna Grundström.

Kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset olosuhteet. Esimerkiksi 1990-luvun laman taloudelliset seuraukset iskivät suoraan perheisiin. Lama vaikutti siihen, miten vanhemmat pystyivät tukemaan lapsiaan niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.

– Talous oli tiukalla, ja myös vanhempien psykososiaaliset resurssit olivat aika lailla koetuksella, mitä he pystyivät antamaan lapsilleen. Laman lapset -käsite on todellinen, ja se on lisännyt riskiä heikentyneeseen mielenterveyteen aikuisena. Sota on vaikuttanut samalla tavalla aiempiin sukupolviin, sanoo Grundström.

Elämänkulku on monen muuttujan summa. Avun saaminen muilta vaikeissa tilanteissa on selviytymisen kannalta olennaista. Aiemmin saadulla tuella on vaikutusta myös siihen, miten ihminen ottaa vastaan uudet traumaattiset kokemukset.

– Meille saattaa kehittyä psykologista joustavuutta eli resilienssiä, eli voin ajatella, että selviän tästä näillä resursseilla, mitä minulla nyt on, kertoo Jenna Grundström.

Laman lapset -käsite on todellinen, ja se on lisännyt riskiä heikentyneeseen mielenterveyteen aikuisena. Sota on vaikuttanut samalla tavalla aiempiin sukupolviin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jenna Grundström.

Jonkin ristitekijän toteutuminen lapsuudessa tai nuoruudessa ei tarkoita, että aikuisuudessa sairastuu psyykkisesti tai elämä menee tiettyyn suuntaan. Kuormittavassa elämäntilanteen kohtaamisessa ovat läsnä aiemmat kasvuolosuhteet, ympäristö, aiemmat kokemukset ja myös se, millaisesta tilanteesta on kyse.

– Jos saamme kuormittavassa tilanteessa tukea vanhemmilta, ystäviltä tai muilta läheisiltä, se auttaa meidät traumaattisen tapahtuman yli. Tämä voi johtaa toisenlaiseen elämänpolkuun, sanoo Jenna Grundtsröm.

Sosiaaliset suhteet ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo heijastuvat suoraan ihmisten toimintaan. Ihmisten elämänkulkuihin vaikuttavat monet sellaisetkin seikat, joihin he eivät ole itse voineet vaikuttaa.

– Tutkimusten mukaan epävakaat kasvuolosuhteet nuorena lisäävät mielenterveysriskiä aikuisuudessa. Tämä on tärkeä tieto, jotta voimme miettiä, mitä nuoruudessa on mahdollista tehdä niin, ettei aikuisuudessa kehitykään mielenterveysongelmaa, pohtii Gundström.

Vanhempien parisuhde on lapselle ja nuorelle eräänlainen ensimmäinen malli siitä, että näin ihmiset toimivat parisuhteissa. Mallit ja opit rakentuvat Grundtsörmin mukaan sisäisesti ja voivat vaikuttaa siihen, mitä itse haluaa suhteelta.

– Voi olla myös, että vanhemmat ovat eronneet ja on ollut riitatilanteita tai fyysistä väkivaltaa. Se saattaa saada aikaan sen, että itse aikuisena tietoisesti haluaa toisenlaisen suhteen, sanoo Grundström.

Tutkimusten mukaan epävakaat kasvuolosuhteet nuorena lisäävät mielenterveysriskiä aikuisuudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jenna Grundström.

Tutkimuksissa on havaittu ristiriitaisia tuloksia naisten mielenterveyden yhteydestä varhaiseen perheellistymiseen. Joissakin tutkimuksissa on saatu tuloksia, ettei mielenterveydellä ole yhteyttä lapsen saamiseen nuorena. Toisaalta on löydetty myös sellainen yhteys, että naisella masennus saattaa vaikuttaa siihen, että tulee aikaisin vanhemmaksi.

– Meidän tutkimuksessa havaitsimme, että naisilla nuoruuden masennusoireilu oli yhteydessä aikaiseen vanhemmuuteen eli vanhemmaksi tultiin 23-vuotiaana tai aikaisemmin, kertoo Grundström.

Miten vanhemmuus vaikuttaa mielenterveyteen keski-iässä? Yksi isoimmista tutkimustuloksista oli Grundströmin mukaan merkityksellisyyden kokemus.

– Omasta näkökulmastani se on ihana tulos huomata. Miehillä vanhemmaksi tuleminen lisää itsetuntoa ja naisilla vähentää masennusoireilua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jenna Grudnström.

Kerro kokemuksistasi Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta sunnuntaihin 15.9.2024 mennessä.