Jarkko Hakulinen on 11-vuotiaan pojan isä. Hän asuu poikansa kanssa kahdestaan Kuopiossa ja on hakenut pojalleen tukea ja apua aktiivisesti vuosien ajan. Pojalla on diagnosoitu ADHD ja asperger. Nämä kuuluvat neuropsykiatrisiin häiriöihin.
Hakulinen toivoo, että opettajilla olisi kouluissa enemmän ymmärrystä ja osaamista nepsy-asioista.
– Koen, että poikani tukeminen koulussa voisi olla paremmin järjestetty ja mielestäni kokemus nepsy-asioista on varsin vähäistä. Omalla aktiivisuudellani olen saanut tukea myös kouluun esimerkiksi lastenpsykiatrian poliklinikalta.
Hakulisen poika saa koulussa tehostettua tukea. Hän käy kerran viikossa erityisopettajan luona.
Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun oppilaista 23 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021.
Nepsy-lapset kuuluvat näihin tuen saajiin.
– Kyllähän tämä määrä on niin valtava, että se näkyy ihan kaikissa luokissa, arvioi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen.
Jokisen mukaan lisääntynyt tuen tarve, johon osin vaikuttaa nepsy-oireiden yleisyys on saanut aikaan sen, että Suomen kouluissa on huutava pula erityisopettajista ja erityisluokanopettajista. Resurssipula on Jokisen mukaan melkoinen haaste kouluissa.
– Ei puhuta mistään kymmenistä tai sadoista, vaan tuhansista opettajista, mitä me tarvittaisiin lisää ja erityispedagogista koulutusta myöskin.
Oppivelvollisuuslain mukaan kaikkien on suoritettava peruskoulu ja toisen asteen tutkinto.
– Sehän ei ole mahdollista, jos me ei anneta riittävästi tukea.
Lähetteitä eniten nepsy-häiriöissä
Kuopion lastenpsykiatrian poliklinikalle on jo yli kymmenen vuoden ajan tullut lähetteitä eniten nepsy-häiriöepäilyihin liittyen. Autismikirjon epäilyihin liittyvien lähetteiden määrä on ollut kasvussa tänä vuonna.
– Nepsy-häiriöt eivät ole epidemiologisesti lisääntyneet, mutta tietoisuus niistä on Suomessa lisääntynyt, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja Anita Puustjärvi.
Puustjärven mukaan nepsy-häiriöiltä näyttävän ongelman sijasta kyse voi olla myös esimerkiksi stressistä, unenpuutteesta, kuormituksesta tai elämäntilannemuutoksesta. Nämä toisaalta myös provosoivat nepsy-lapsen oireita.
– Hyvähän syy on selvittää joka tapauksessa.
Oireet alkoivat esikoulussa
Jarkko Hakulisen 11-vuotiaan pojan nepsy-oireet alkoivat kuusivuotiaana. Esikoulussa se näkyi esimerkiksi tunteiden säätelyn haasteina, kuten tunnepurkauksina sosiaalisissa tilanteissa ikätovereiden kanssa sekä jumitilanteina, jolloin tietty tunne, kuten kiukku “jäi päälle”.
– Ensimmäisellä luokalla oli valveutunut koululääkäri, joka teki ADHD-diagnoosin.
Pojalla aloitettiin tuolloin heti ADHD-lääkitys, joka toimikin hyvin.
Pojan ollessa neljännellä luokalla koululääkäri alkoi myös pohtia, että olisi hyvä kartoittaa autismin kirjoa lastenpsykiatrian puolella.
Poika sai diagnoosin aspergerista viime keväänä. Arjessa se näkyy Hakulisen mukaan esimerkiksi niin, että poika uppoaa herkästi omaan maailmaansa, mutta huolehtii kuitenkin rutiininomaisista asioista hyvin tarkasti. Asioiden sisäistäminen vaatii kypsyttelyaikaa. Jos päivän toiminnat ja aikataulut muuttuvat, ne on käytävä läpi hyvissä ajoin.
– Kerran hän esimerkiksi lähti koulupäivän jälkeen normaalista poiketen kavereiden kanssa keskustaan kaupoille. Kun poika tuli kotiin, hän sanoi, ettei tee sitä virhettä enää ikinä toiste.
Hakulisen mukaan pojalle on myös rankka paikka, jos jokin asia menee koulussa huonosti tai on erityisen hankalaa.
– Se saattaa mennä siihen, että hän pyytää opettajaa soittamaan minulle ja tilanne saattaa purkautua tunnepurkauksena tai jumitilanteina.
Hakulisen poika kuormittuu herkästi aistiärsykkeistä koululuokassa. Oppilaita luokassa on enimmillään 14.
– Ihmismäärä voi kuormittaa ja se ääni, mitä sieltä lähtee. Pojalla on siksi koulussa käytössä kuulosuojaimet.
Vaatimukset ovat koventuneet kouluissa
Nykykoulussa on aiempaa enemmän asioita, jotka kuormittavat nepsy-lapsia: esimerkiksi suuret ryhmäkoot, avoimet luokkatilat sekä digitaalinen opetusympäristö.
– Tämä digimaailma on parhaimmillaan erinomainen apuväline, mutta pahimmillaan aiheuttamassa lisähaittaa. Se voi estää esimerkiksi tavanomaisten vuorovaikutuksellisten taitojen oppimista ja häiritä keskittymistä, kertoo Kysin Anita Puustjärvi.
Parhaimmillaan Jarkko Hakulisen poika loistaa tietyissä aineissa, kuten matematiikassa.
– Koetilanteet ovat vaikeita, kun siinä on paine vastata oikein kysymyksiin. Siinä on niin paljon odotuksia, jotka tuntuvat vaikeilta.
Jarkko Hakulisen mielestä koulumaailmassa pyritään herkästi tasapäistämään oppilaita eli suoritustaso pitäisi olla kaikilla tietynlainen.
Hakulinen toivoo, että nepsy-lapset huomioitaisiin yksilöllisemmin.
– Minulla on sellainen mielikuva, että nykyään peruskoulussakin tahti on aika kova. Kaikki ei välttämättä kykene opetussuunnitelman tahtiin samalla tavalla kaikkea oppimaan.
Positiivinen ja älykäs poika
Lastenpsykiatrian poliklinikan asiantuntija tuli elokuussa puhumaan Hakulisen pojan luokkaan autismin kirjon häiriöistä. Tämä oli isän mukaan hyvä asia.
Tänä syksynä poika aloittaa myös terapian sekä LAKU-perhekuntoutuksen, joka on suunnattu neuropsykiatrisen diagnoosin saaneille.
Hakulinen kuvailee, että hänen poikansa on luonteeltaan positiivinen, iloinen, älykäs ja välitön kaveri.
– Hänestä tarttuu iloisuus ja elämänilo itseenkin.
Kun kaikki menee pojan päivässä hyvin, se näkyy hänessä hyväntuulisuutena ja parempana jaksamisena kotona.
– Hyvinä päivinä ero mielialan ja jaksamisen suhteen on selkeä. Useimpina päivinä on niin, että pitää huokaista ennen kuin hän alkaa läksyjä tekemään, että jaksaa.
Lue myös:
