Kokeilussa sormikkaat

Olen jo jonkin aikaa kerännyt ohuempia villalankoja sormikkaita varten. Haluaisin kokeilla erilaisia kuvioita ja värileikkejä.

Ensimmäinen kokeilu on vasta opettelua, eikä täysin onnistunut. Varsi on liian pitkä ja siinäkin on miettimistä, miten saan kuvion jatkumaan tasaisesti sormissa, kun silmukkamäärä muuttuu. (Sormet voisi tietenkin tehdä eri kuviolla.) Pitäisikin aloittaa saman tien seuraavat, kun virheet ovat hyvin muistissa.

Suurena inspiraation lähteenä ovat Kristi Jõesten blogisivut ja kaunis kirjansa.

En uskaltanut kokeilla vielä ohuemmasta langasta, yli 80 silmukkaalla neulottavia, mutta toivottavasti joku päivä.

Minua ei haittaisi yhtään, jos niin lämpimille sormikkaille ei olisikaan tänä keväänä enää käyttöä. Mitä vielä, kuvausaamuna oli  mittarissa -9 astetta, ehtisi siis tehdä vaikka toiset!

Malli: oma säätö, inspiraationa kirja Kristi Jõeste, Kristiina Ehin. Kirjatud teekond (saatavissa myös englanninkielisenä).

Lanka: Virosta ostettua liettualaista villalankaa, 3 väriä           puikot 2,0.

PROOVITÖÖ: SÕRMIKUD

Olen mõnda aega kogunud peenemat villast lõnga sõrmikute jaoks. Tahaks proovida erinevaid rahvuslikus stiilis mustreid ja värvimänge.

Esimene proovitöö näitab, milline õpipoiss olen. Randme-ja pöidlavaheline osa on liiga pikk. Mustri sujuv jätkumine sõrmede kohal vajab ka veel nuputamist, muidugi võiks teha sõrmed teistsuguse mustriga.

Inspiratsiooniallikaks on olnud teadagi Kristi Jõeste blog ja kaunis raamat.  Ma ei usaldanud veel proovida peenemat lõnga, mis eeldaks töös üle 80 silmuse, aga loodetavasti ühel päeval...

Lepiksin meelsasti sellega, et sel kevadel ei läheks nii sooje sõrmikuid enam vaja, aga või veel, hommikuti näitab termomeeter miinus üheksat! Jõuaks järgmisedki teha.

Ruuduista virkattua

Sellaisen kaulahuivin virkkaaminen oli todella mukavaa. Virkattu pinta saa liukuvärjätyt langat kivalla tavalla elämään.
Langat olivat lempilankojani, värit niitä, mistä pidän - yhtä nautintoa kaikki!

Kaulaliina on kaksinkertainen, kumpikin puoli voi olla päällimmäinen. Molempiin päihin ompelin hakasen, näin sitä voi pitää monella eri tavalla.

Taustalla näkyy aikoinaan tekemäni ristipistotyö, siitä olen kertonut vanhassa blogissani.

Malli: oma
Langat: Araucania Ranco, Noro: Flower Bed, Katia Darling

RUUTUDEST HEEGELDATUD:  Sellise salli heegeldamine oli mõnus. Heegeldatud pind toob kirjud lõngad omamoodi esile. Lõngad kuuluvad mu lemmikute hulka, värvid on täpselt need, mis mulle meeldivad - üks nauding kõik!

Sall on kahekordne, teist poolt võib samuti pealmisena kasutada. Mõlemasse otsa õmblesin haagi, nii annab salli mitut moodi seada.
Taustal on näha üks mu kunagi valminud ristpistetöö, millest olen kirjutanud siin, vanas blogis.

Vihreillä ja turkooseilla on viime aikoina herkuteltu niin paljon, että on aika vaihtaa värimaisemaa.

Olen viimasel ajal teinud nii palju rohelisi ja türkiisivärvi asju, et nüüd oleks aeg muuta värvipaletti.

Maaliskuun neule

Tehty! Hurjat neljä kuukautta siihen meni.

Työ ei ollut tosiaan niin haastava kuin kuvista voisi ehkä päätellä. Käytin liukuvärjättyä lankaa (+ valkoista) ja värit asettuvat näin  kiltisti itse oikeaan järjestykseen.
Hitaus johtui siitä, että sellaista kuviota ei pysty opettelemaan ulkoa. Vaikka kehitin sille eräänlaisen numerosysteemin, oli jokainen rivi tarkistettava kuitenkin ohjeesta ja joskus useitakin kertoja.

Valmistumisvaiheista olen kertonut jo aikaisemmin. Neuloin perinteisesti kaikki kappaleet erikseen ja kaksinkertaiset nappilistat ja kaulus on käsin ommeltu reunoihin.

Etukappaleet ovathan puolet kapeampia kuin takakappale. Jotta värit vaihtuisivat kaikissa samassa rytmissä, neuloin takakappaleen kahdelta kerältä, aina kaksi riviä kerrallaan ja sitten samaa sävyä toiselta kerältä.

Katia Darling on hyvin pehmeää lankaa, jopa huolestuttavan pehmeä nukkautumisen vaaran takia. Toivottavasti se kestää kulutusta. Olen viime vuonna tehnyt samasta langasta sormikkaat ja yllättävän hyvältä ne vielä näyttävät:

Luulen myös, etten raaski pitää tätä takkia ihan joka päivää, mutta kaappiinkaan en aio kätkeä!

Malli: Nesseby, Verena-lehti 4/2011

Lanka: liukuvärjätty Katia Darling (60% merino superwash 40% polyamid)   n. 150 gr
           valkoinen Emmebi Superbe (100% wool)    n. 190 gr
Puikot: 3,0

MÄRTSIKUU KUDUM: Tehtud! Aega kulus tervelt neli kuud!
Töö ei olnud üldsegi nii keeruline, nagu piltide põhjal võiks arvata. Kasutasin vahelduvate värvidega lõnga (+ valget) ja nõnda asetuvad värvid ilusti ise õigesse järjekorda.
Töö aeglus oli tingitud sellest, et sellist mustrit pole võimalik pähe õppida. Leiutasin küll tööd hõlbustama teatud numbrisüsteemi, aga ikkagi pidi iga rida juhisest vaatama ja vahel mitugi korda.

Töö valmimiskäigust olen juba varem kirjutanud. Kudusin traditsiooniliselt kõik osad eraldi ja õmblesin kahekordsed nööbiliistud ja kaeluse käsitsi külge. Esitükid on ju poole kitsamad kui tagatükk. Et värvid vahelduksid kõigis samas rütmis, kudusin seljatüki kahelt keralt, ikka nii, et kaks rida ühelt ja sama tooniga kaks rida teiselt.

Katia Darling (ostetud Liann Lõngadest) on hästi pehme lõng,  isegi veidi murettekitav vanumise seisukohalt. Loodetavasti  on see vastupidav. Tegin eelmisel aastal samast lõngast sõrmikud ja need näevad küll veel päris head välja.
Ega ma muidugi ei raatsi seda kampsunit iga päev kanda, aga kappi peitu ka ei kavatse panna!