Lämpötilapeitto 2021, huhtikuu valmis

Muistaissani nyt laitan myös huhtikuun osion tähän. Sehän neuloutui suht ajallaan eli 1.5. vapunpäivänä.

Sää lämpeni kivasti huhtikuun puolivälissä. Jopa kevään vihreä värikin tuli jo mukaan. Viikon verran sitä ihanaa lämpöä riitti ja sitten viileni, aika reilustikin. Loppukuusta oli (ja on nytkin) jopa yöpakkasia. Huhtikuussahan lukeman oton ajankohta siirtyi klo 14:00 iltapäivälle.

Niinhän siinä kävi, että tupsahdin lueskelemaan vanhaa pihablogiani Vuodatuksen puolella. (pohdin tätä viime julkaisussani) 

Kaivelin vanhat tunnukset esiin ja kokeilin vähän päivittääkin, testimielessä vaan. Sain sitten ajatuksen avata tänne bloggerin puolelle saman nimisenä. No, sitten siirtelin vanhat julkaisut yksi kerrallaan ensin uuteen blogiin. (En löytänyt sellaista massasiirtolinkkiä) Onneksi julkaisuja ei ollut mahdottomasti. Onpahan ainakin varmuuskopioitu nyt tekstit kuvineen. Siitäpä onkin hyvä jatkaa 15 vuoden tauon jälkeen... 😅

Mukavaa tiistaita!

-anne- 

Lämpötilapeitto 2021, maaliskuu valmis

Lämpötilapeiton seuranta on päässyt täällä vähän unohtumaan. Tosin oli neulominenkin tauolla jonkun aikaa muiden neuletöiden takia. 

Huhtikuun 21. päivä sain vasta neulottua maaliskuun lukemat peittoon. Kesäaikaan siirryttiin 28.3. sunnuntaina aamuyöllä. Värityskin vaihtui  hiukan enemmän ruskeisiin sävyihin loppukuussa.

On tätä kyllä mukavaa neuloa. Neljännenkin aion neuloa kun tällehän on jo saaja valmiina. Se neljäs voisi olla sitten vaikka minulle, jos ei kukaan ilmaannu halukkaaksi omistajaksi.

Vappu tuli ja meni ihan miehen kanssa kahdestaan. Nyt olen tänään haravoinut pihamaata ja kovasti seurailen ikkunalaudoilla kasvavien tomaatintaimien kasvua. Toivottavasti yöpakkaset hellittäisivät niin voisin aloittaa niiden karaisun ulkona. Tai siis ensin kasvihuoneessa pikkuhiljaa... Pitäisiköhän jatkaa kasvipainotteista blogiakin? Se on ollut horroksessa aika pitkään ja on Vuodatuksen puolellakin... hmm... pohdintaa vaatii.

Mukavaa sunnuntain iltapäivää!

-anne-  

Vappuviuhka #13, vuosimallia 2021

Vapunaatto on jälleen käsillä ja on aika esitellä tämän vuoden vapuaaaton perinteinen viuhkani.

 

Viime vuonna olin aika koronan viemänä, tänä vuonna korona onkin ollut normaalin arjen sana. Vapunaaton huivikin on oikeastaan arkea, onhan tämä tapa ollut jo 13 vuotta käytössä. Tosin jo blogin alusta asti olen jotain aina esitellyt, vasta vuonna 2009 ensimmäisen vappuviuhkahuivini. 

Mietin juuri, että olenko aiemmin neulonut vapuksi Revontulihuivia, onhan tämä jo 15. huivi tällä ohjeella. Kaivelin vanhat julkaisut eikä niissä ollut vielä tätä mallia esillä, joten onhan se jo aikakin tälle mainiolle huivimallille olla vappuviuhkana.

Numero 15 valmistui 30.4.2021

lanka Katia Darling Socks 150g/420m, väri 55

puikot 6 mm

menekki 223 g

koko 205 x 86 cm

Seuraavakin Revontuli on tekeillä, tämä kun on mukavaa matkaneulontaa.

Oikein hauskaa vappua! 

Vaikuttaa, ettei tänään sentään taida lunta/räntää sataa niin kuin eilen. (vaikka onhan tässä vielä päivää jäljellä...)

-anne-   

Riddari

Onpa mukavaa esitellä täällä vaihteeksi jotain muuta kuin lämpötilapeittoa! Onhan noita neuleita kaikenlaisia kyllä valmistunut tasaiseen tahtiin mutten ole niitä tänne asti kuitenkaan saanut laitettua...

Ohjekirjan olen hankkinut jo vuosia sitten kai haaveena joskus neuloa sieltä jonkun paidan. Noin kuukausi sitten penkaisin vähän varastossa olevaa säkillistä kampalankoja. Halusin nimenomaan neuloa paidan värjäämättömistä langoista ja lampaanruskeaa löytyi riittävästi pohjaväriksi ja sitten kolmea muuta luonnonväristä lankaa kuvioihin.

Kampalankahan on ohjeen Lettlopia ohuempaa joten laskimellekin tuli käyttöä. Halusin tehdä paidasta niukahkon takin alle mahtuvan kokoisen. Aloitin laskelmia pienemmällä silmukkamäärällä ajatuksena että helma vähän leviäisi kuitenkin käytössä. Jonkun matkaa neulottuani totesin että on hyvä lisätä silmukoita. Hihoista halusin alkuun kapeahkot ja hiukan ylipitkät myös, viluinen kun olen.

Sitten seuraavaksi mietintää aiheutti kaarroke. Sattumalta silmukkamäärä olikin sopiva kuvion mallikertaan. Olin valmistautunut lisäämään muutaman tai sitten kaventamaan pois...

Kaaroketta neuloessani sovittelin paitaa varsin säännöllisesti. Toki myös hihoja sekä miehustaakin välillä mallailin! Neuloin kaikki kaavion kerrokset kun arvelin että jäisi vähän matalaksi. Viimeiseen kuvioon neuloin yhden lisäkerroksen.

 

Olipa koukuttava projekti. Alkuun oli mukavaa neuloa pelkkää sileää. Sitten kun kaarrokkeen ensimmäiset kavennukset lähestyivät  en meinannut malttaa lopettaa neulomista. Vielä yksi krs jne.

Tänä aamuna päättelin langanpäät ja höyrytin paidan ja vetäisin lämpimänä ylleni ja pois en ottanutkaan. Iltalenkille vaihdoin sentään toisen paidan! Kyllä nyt sain uuden lempipaidan tästä.

Mukavaa maanantai-iltaa-yötä!

-anne-   

Lämpötilapeitto 2021, helmikuu valmis

Peittoprojekti etenee, nyt on jo helmikuukin neulottuna. Vähän jälkijunassa tosin, kun muut neulomiset ovat olleet etusijalla.

Kivaa, kun on ollut ihan kunnon talvi tänä vuonna. Lähes koko helmikuun on ollut pakkasta, vain viimeisinä päivinä oli pikku plussaa. 

On tarvinnut vähän miettiä sinisen sävyjä, että riittivät eri pakkasasteille. Talven pakkasennätykset täällä päin paukkuivat kuun 18. päivänä, klo 8 oli -31,8° (yöllä oli enemmänkin)

Vertailun vuoksi linkki viime vuoden helmikuuhun...

Mukavaa maaliskuun alkua!

-anne-

Lämpötilapeitto 2021, tammikuu valmis

Lämpötilapeiton tiimoilla jatketaan täällä näköjään, vaikka muitakin neuleita on valmistunut... Ja vähän uusia kuvioitakin... mutta niistä lisää sitten vähän myöhemmin! 

Peiton saajakin on selvinnyt ja hän on värimaailmaan esittänyt toiveitaan. Säätyyppi tietysti sitten vaikuttaa loppupeleissä. Nyt on menty viime talvea sinisempänä eli aika kivasti pakkasella. Beigellä värillä on menty kun lämpötila on ollut hiukan nollan yläpuolella. Vuosi sittenhän oli jopa lähes 6 astetta plussaakin tammikuussa! Pakkasta on nyt ollut yli 23 astetta (sähkönsininen väri).

Mallineuleeseen olen tykästynyt, tähän saa kivasti struktuuria noilla pitsiraidoilla ja tekemiseen vaihtelua sopivasti. Silmukoita vähän lisäsin koko peittoon ja samalla kavensin mallineuleen ainaoikeaa raitaosaa parilla silmukalla. Näin sain 10 pitsiraitaa peittoon. Säätyyppi näyttää jatkuvan pakkasen puolella vielä joten ruskean sävyt saavat odotella. Langat ovat samoja kuin edellisessäkin, sinisen sävyjä piti kaivella lisää.

Tässä linkki viime vuoden tammikuuhun.

Mukavaa sunnuntaita!

-anne-  

Lämpötilapeitto 2020 #2 valmis

Vuosi on vaihtunut, aika perinteisesti sitä vietimme kahdestaan. Eipä oikeastaan korona tähän vaikuttanut. Peitto valmistui ajallaan, kuvatkin sain otettua uuden vuoden päivänä.

Mallikuvio oli sama kuin ensimmäisessäkin peitossa. Yhden silmukan lisäsin jokaiseen mallikertaan pitsikuviossa, jotta siitä tuli symmetrinen. Oli jotenkin jäänyt pois ensimmäisessä. Siksi silmukoita on tässä vähän enemmän.

Tässä lähikuvassa näkyy joulukuun raidoitus. Harmaa, valkoinen ja lila (kylmintä, max 9,9°) pakkasasteita, beige  ja ruskea nollan yläpuolella.

Mukavinta tässä on kyllä jämälankojen tuhoaminen: niiden etsiminen ja valitseminen, sellaista langoilla maalaamista.

Peiton mitat noin 120 x 160 cm

Paino 1615 g

Puikot 4 mm

Silmukoita 311

Työn leveys on siis peiton pituus. Vaikka tässä oli enemmän silmukoita, niin mitat olivatkin pienempiä kuin ensimmäisessä peitossa. Langat taisivat olla hiukan ohuempia. Viimeistelin vain loputkin langanpäät pois, en höyryttänyt tätäkään peittoa. Suurimman osan päättelin toki työn edetessä. Olisi ollut aika tuskaisaa päättelyä, jos kaikki olisi pitänyt tehdä työn valmistuttua!

Langat ovat koostumukseltaan monenmoisia, enimmääkseen villaa tai villa-akryyli/polyamidia. Pyrin käyttämään muita kuin sukkalankoja, niillä kun voi olla vielä muutakin käyttöä villasukkien merkeissä. Kotisukkiin kun kelpaa jämätkin. Suurin osa langoista on lahjoituksina tulleita, käytin kyllä myös omiakin jämiä, jotta sain värityksen pysymään mieluisana.

Peiton neulomisen lähestyessä loppuaan mietin jo seuraavan aloittamista. Tätä kakkosta aloittaessani ajattelin tekeväni tämän vaikkapa itselle, mutta sitten sainkin idean antaa tämän kummitytölleni. Seuraavakin saaja on jo tiedossa ja väritoiveitakin olen saanut. Onneksi peittoprojekti jatkuu tänäkin vuonna. On niin mukavaksi tavaksi muodostunut aamukahvia juodessa ja aamuTV:tä seuratessa neuloa pari kerrosta peittoa!

PS. Tänäänhän onkin blogin vuosipäivä, vuonna 2007 12. tammikuuta löytyy ensimmäinen teksti...

Mukavaa tiistaita!

-anne-