Kaarinan seurakunta
| Kaarinan seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Kaarinan kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Turun arkkihiippakunta |
| Rovastikunta | Turun tuomiorovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Kaarinan kirkko |
| Perustettu | 1309 |
| Jäsenmäärä | 17 211[1] (2024) |
| – Osuus asukkaista | 64,4 %[2] |
| Kirkollisvero | 1,20 % |
| Kirkkoherra | Ville Niittynen |
| Sivusto | |
Kaarinan seurakunta on seurakunta Varsinais-Suomessa, Kaarinan kaupungissa. Seurakunta kuuluu Turun arkkihiippakunnassa Tuomiorovastikuntaan ja on osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää. Kirkkoherrana toimii Ville Niittynen.[3] Vuoden 2024 lopussa Kaarinan seurakuntaan kuului 17 211 jäsentä[1], mikä oli 64,4 prosenttia alueen asukkaista[2].
Seurakunnan pääkirkkona on Kaarinan keskustassa, Hovirinnassa sijaitseva, vuonna 1980 valmistunut Kaarinan kirkko.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäinen Kaarinan seurakunta on yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, ja se on mainittu jo vuonna 1309[5]. Sen alueeseen kuului nykyisen Kaarinan kunnan lisäksi myös laaja nykyisin Turkuun kuuluva alue kantakaupungin itä- ja eteläpuolella. Seurakunnan kirkkona oli nykyisin Turun alueella sijaitseva Pyhän Katariinan kirkko. Nimensä kirkko ja sen mukaisesti myös seurakunta ja nykyinen Kaarinan kunta saivat Pyhän Katariina Aleksandrialaisen mukaan.[6]
Vuosina 1616–1812 Kaarinan seurakunta kuului anneksina Turun ruotsinkieliseen tuomiokirkkoseurakuntaan.[7] Kaarinan seurakunnasta erotettiin Kakskerta rukoushuonekuntana vuonna 1764, kappeliseurakuntana 1858 ja itsenäisenä seurakuntana 1904.[8]
Kun Suomen maaseudulle 1860-luvulla perustettiin kunnallishallinto, muodostettiin Kaarinan seurakunnan alueesta Kaarinan kunta. Vuonna 1939 osa sen alueesta liitettiin Turkuun, ja myös vanha Pyhän Katariinan kirkko sijaitsee tällöin Turkuun liitetyllä alueella.[6] Liitoksesta huolimatta kunnan entinen alue pysyi kuitenkin yhtenä seurakuntana vuoteen 1991 saakka, jolloin se jaettiin kahtia. Tällöin muodostettiin nykyinen Kaarinan kunnan alueella toimiva Kaarinan seurakunta sekä Turun alueella toimiva Katariinanseurakunta.[9] Molemmat kuuluvat kuitenkin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään.[9]
Kuusiston saari liitettiin Kaarinan seurakuntaan vuonna 1954, ja Kuusiston kirkko on toinen Kaarinan seurakunnan kirkoista.[10][11]
Papisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kaarinan seurakunnan kirkkoherroina:[12]
- 1556–15XX: kirkkoherra Matias Henrici Raukka
- 1589–1603: kirkkoherra Jacobus Erici
- 1603–160X: kirkkoherra Pietari Melartopaeus
- 1606–1616: kirkkoherra Simo Antinpoika
- 1616–1640: kirkkoherra Joakim Matiaanpoika Stutaeus
- 1640–1648: kirkkoherra Eskil Petraeus
- 1648–1660: kirkkoherra Georg Alanus
- 1660–1688: kirkkoherra Enevald Svenonius
- 1688–1694: kirkkoherra Jakob Flachsenius
- 1694–1694: kirkkoherra Petrus Laurbecchius
- 1698–1705: kirkkoherra David Lund
- 1706–1711: kirkkoherra Torsten Rudeen
- 1711–1713: kirkkoherra Ingemund Bröms
- 1722–1724: kirkkoherra Gabriel Juslenius
- 1724–1728: kirkkoherra Juhana Haartman
- 1728–1735: kirkkoherra Jonas Fahlenius
- 1735–1744: kirkkoherra Anders Bergius
- 1745–1746: kirkkoherra Juhani Wallenius
- 1746–1749: kirkkoherra Juhana Browallius
- 1749–1752: kirkkoherra Gabriel Lauraeus
- 1754–1779: kirkkoherra Samuel Pryss
- 1779–1788: kirkkoherra Jaakko Gadolin
- 1789–1812: kirkkoherra Kristian Cavander
- 1815–1830: kirkkoherra Erik Gabriel Melartin
- 1831–1835: kirkkoherra Kristian Grönlund
- 1836–1844: kirkkoherra Kristian Blanqvist
- 1846–1854: kirkkoherra Karl Gustaf Mellberg
- 1854–1862: kirkkoherra Fredrik Gabriel Hedberg
- 1863–1870: kirkkoherra Daniel Ezekiel Hildeen
- 1871–1904: kirkkoherra Gustaf Ferdinand Mellberg
- 1906–1911: kirkkoherra Emil Savolin
- 1913–1935: kirkkoherra Konrad Ahlman
- 1937–1966: kirkkoherra Väinö Marjanen
- 1967–1971: kirkkoherra Miika Tarna
- 1991–2000: kirkkoherra Paavo Väntsi
- 2001–2014: kirkkoherra Pirjo Vahtola
- 2015– kirkkoherra Ville Niittynen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 28.7.2025.
- 1 2 Kirkkoon kuuluvuus 2024 seurakunnittain kirkontilastot.fi. Viitattu 28.7.2025.
- ↑ Turun ja Kaarinan seurakunnat: Työntekijöiden yhteystiedot Turun ja Kaarinan seurakunnat. Viitattu 31.8.2019.
- ↑ Kaarinan kirkko Kaarinan seurakunta. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ ”Kaarina”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp), s. 1531. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9
- 1 2 Kaarina-päivä Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerikorpi: ”Kaarina”, Historian suursanakirja, s. 197. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerikorpi: ”Kakskerta”, Historian suursanakirja, s. 205. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- 1 2 Tuomiokirkkoseurakunnasta seurakuntayhtymäksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 18.1.2022. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY – Kuusiston kirkkomaisema 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 23.6.2026.
- ↑ Kuusiston kirkko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 23.6.2026.
- ↑ Papisto: Kaarinan seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.8.2023.
| Seurakunnat |  | |
|---|---|---|
| Entiset seurakunnat | ||
| Piispat | | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Seurakunnat |
| ||||||||||
| Historia | |||||||||||
