Kaukasiankoira
| Kaukasiankoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Venäjä ( Georgia,  Armenia,  Azerbaidžan) |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 1 858[1] |
| Rodun syntyaika | hyvin vanha rotu |
| Alkuperäinen käyttö | laumanvartija |
| Nykyinen käyttö | laumanvartija, suojelu- ja vahtikoira, sotakoira |
| Elinikä | keskimäärin 8 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | kaukkari, kaukasianpaimenkoira, Caucasian Shepherd Dog, Caucasian Ovcharka, berger du Caucase, Kaukasischer Schäferhund, perro pastor del Cáucaso, kaukaasia lambakoer, Kars Çoban Köpeği |
| FCI-luokitus | ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 2.2 Vuoristotyyppiset molossikoirat #328 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros väh. 50 kg narttu väh. 45 kg |
| Säkäkorkeus | uros väh. 68 cm (ihanne 72-75 cm) narttu väh. 64 cm (ihanne 67-70 cm) |
| Väritys | valkoisen, harmaan, mustan ja ruskean eri sävyt |
Kaukasiankoira (ven. кавказская овчарка, kavkazskaja ovtšarka) on vanha Kaukasian alueelta kotoisin oleva laumanvartijana käytetty koirarotu.[3] Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi kaukasiankoiran pentuja muutamia kymmeniä vuosittain.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukasiankoira on suurikokoinen ja voimakas koira. Säkäkorkeus on uroksilla 68–97 cm ja nartuilla 64–85 cm. Paino tulee olla uroksilla vähintään 50 kg ja nartuilla vähintään 45 kg. Rodun pää on massiivinen, selkä leveä ja lihaksikas. Päällyskarva on suoraa ja karheaa, aluskarva runsasta ja päällyskarva vaaleampaa. Väriltään kaukasiankoira on yksivärinen, laikullinen tai täplikäs, mutta ei kuitenkaan musta, sininen tai maksanruskea.[3]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaukasiankoirat työskentelevät vartioinnissa itsenäisesti ja reagoivat uhkaavaan tilanteeseen oman harkintansa mukaisesti. Koiran reagointikynnyksen tulisi olla korkea. Laumanvartijat pyrkivät ensisijaisesti karkottamaan tunkeilijan haukkumalla. Vartiointi- ja haukkumistaipuvaisuuden vuoksi koira ei sovellu ympäristöön, jossa se voi olla häiriöksi naapureille. Ollessaan oman reviirinsä ulkopuolella kaukasiankoiran tulisi olla välinpitämätön vieraita ihmisiä kohtaan. Kaukasiankoiran omistajalta vaaditaan tuntemusta laumanvartijakoirista sekä rauhallista asuinympäristöä. Rotua ei suositella ensimmäiseksi koiraksi.[5] Kaukasiankoiran kasvattaminen Tanskassa on ollut kiellettyä vuodesta 2010.[6]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun arvellaan olevan yli 1000 vuotta vanha.[7] Kaukasiankoiran uskotaan polveutuneen muinaisista kaukasialaisista koirista, ja se on levinnyt eri puolille Kaukasian vuoristoalueita ja Etelä-Venäjän aroja. Rotu on aluksi jalostunut paitsi luonnonvalinnalla, myös kaukasialaisten kansojen vaikutuksesta. Alun perin käyttötarkoituksena on ollut kotieläinten ja asumusten vartiointi ja suojelu.[3]
Jo 100-luvulla eaa. mainittiin ensimmäisen kerran Armenian tsaari Tigran II:n armeijan kookkaat molossityyppiset koirat. Valikoiva rodunjalostus alkoi kuitenkin vasta 1920-luvun Neuvostoliitossa, ja siinä painotettiin fyysistä voimaa, tiheää ja vedenpitävää karvapeitettä, pelottomuutta, itsevarmuutta, tarkkaa kuuloaistia sekä hyvää näköaistia.[3]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun keskimääräinen elinikä on noin kahdeksan vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luuston ja nivelien sairaudet.[2] Kaukasiankoiran tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, eturistisidevauriot, mahalaukunkiertymä ja silmäluomien virheasennot.[8]
Noin 41 %:lla kaukasiankoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 36 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[9] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 43 %:lla rodun edustajista.[10] Kaukasiankoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto ja kyynärkuvauslausunto.[11][12]
Rodulla esiintyy jonkun verran eturistisidevaurioita ja se on yksi rodun tyypillisimmistä kuolinsyistä. Kun polven eturistiside repeää, reisiluu alkaa liukua normaalia enemmän taaksepäin sääriluun nivelpintaa vasten. Tämä johtaa nopeasti tulehdukseen polvessa ja altistaa nivelrikon kehittymiselle.[13][14]
Mahalaukunkiertymä tai -laajentuma on hengenvaarallinen sairaus, joka vaatii kiireellistä eläinlääkinnällistä hoitoa. Sairaudessa mahalaukku kiertyy akselinsa ympäri. Syvärintaisuus altistaa sairaudelle ja kaukasiankoirilla esiintyykin jonkun verran mahalaukunkiertymää.[8]
Rodulla esiintyy jonkun verran silmäluomen kiertymistä ulos- ja sisäänpäin. Pään rakenne ja ylimääräinen nahka pään alueella altistaa silmäluomien virheasennoille.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.2.2025)
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- 1 2 3 4 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 24.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Rotuesittely Kaukasiankoirat ry. Viitattu 27.4.2026.
- ↑ Nuutinen, Anna: Tässä on koirarotujen musta lista Tanskasta - miten siihen pitäisi suhtautua Suomessa? Ilta-Sanomat. 24.1.2014. Viitattu 24.1.2014.
- ↑ Rotuhistoria Kaukasiankoirat. Viitattu 27.4.2026.
- 1 2 3 Jalostuksen tavoiteohjelma 2025-2029 (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 27.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Katariina Mäki: Polven eturistisidevaurio on perinnöllinen sairaus Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 22.1.2022. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Karolina Engdahl, Ulf Emanuelson, Odd Höglund, Annika Bergström, Jeanette Hanson: The epidemiology of cruciate ligament rupture in an insured Swedish dog population. Scientific Reports, 5.5.2021, 11. vsk, nro 1, s. 9546. doi:10.1038/s41598-021-88876-3 ISSN 2045-2322 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
