Keskusvallat
| Keskusvallat | |
|---|---|
 Keskusvallat syksyllä 1915. |
|
| Perustettu | 1914 |
| Lakkautettu | 1918 |
| Tyyppi | sotilasliitto |
| Jäsenet |  Saksan keisarikunta  Itävalta-Unkari  Osmanien valtakunta (lokakuusta 1914)  Bulgarian kuningaskunta (lokakuusta 1915) |
Keskusvallat viittaa maihin, jotka taistelivat ympärysvaltoja vastaan ensimmäisessä maailmansodassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa ja Itävalta-Unkari solmivat kaksiliiton Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan vuonna 1879.[1] Italia liittyi mukaan vuonna 1882, jolloin kolme valtiota muodostivat yhdessä kolmiliiton, joka oli suunnattu Italian ja Saksan kannalta Ranskan sotilaallista uhkaa vastaan.[2]
Liittolaiset sodan aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen maailmansodan aikaan sotilasliiton nimeksi tuli keskusvallat, koska maat sijaitsivat tärkeimpien ympärysvaltojen eli Ison-Britannian, Ranskan ja Venäjän välissä. Keskusvaltoihin liittyivät Osmanien valtakunta 29. lokakuuta 1914 ja Bulgarian kuningaskunta 14. lokakuuta 1915.[3]
Italia solmi 26. huhtikuuta 1915 ympärysvaltojen kanssa salaisen liittoutumissopimuksen, jolla Italia saisi Itävalta-Unkarilta Etelä-Tirolin ja sen mukana Itävallan saksankielisiä alueita Brennerin solaan asti sekä Triesten, Gorizian, Istrian niemimaan ja pohjoisen Dalmatian rannikon.[4] Italia erosi keskusvalloista 4. toukokuuta 1915 ja liittyi ympärysvaltojen puolelle julistettuaan sodan Itävalta-Unkarille 23. toukokuuta 1915.[5]
Saksa ja Itävalta-Unkari solmivat 22. lokakuuta 1917 liittosopimuksen, joka poisti saksalaisilta huolen Itävalta-Unkarin mahdollisesta erillisrauhasta. Saksa tarjosi sopimuksessa Itävalta-Unkarille apua Italiaa vastaan ja sai vastineeksi Itävalta-Unkarin mukaan tavoittelemaansa Keski-Euroopan yhteisöön. Kahta päivää myöhemmin Saksan ja Itävalta-Unkarin armeijat aloittivat yhdessä suurhyökkäyksen Italian rintamalla.[6]
Bulgaria solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa 28. syyskuuta, Osmanien valtakunta 30. syyskuuta, Itävalta-Unkari 3. marraskuuta, Saksa 11. marraskuuta ja Unkari vielä erikseen 13. marraskuuta 1918.[7]
Keskusvallat johtajineen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksan keisarikunta, keisari Vilhelm II
- Itävalta-Unkari, keisari Frans Joosef I
- Osmanien valtakunta, sulttaani Mehmet V
- Bulgarian kuningaskunta, tsaari Ferdinand I
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ensimmäinen maailmansota 5.uta.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 26.7.2020.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Austro-German Alliance britannica.com. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Triple Alliance britannica.com. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Central Powers britannica.com. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Treaty of London britannica.com. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Allied powers britannica.com. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Hovi, Kalervo: Wienin kongressista ensimmäiseen maailmansotaan, s. 780. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4
- ↑ Hovi s. 784–785.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keskusvallat Wikimedia Commonsissa
