Lorenzo Insigne
 Insigne vuonna 2021. | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Lorenzo Insigne | ||
| Syntymäaika | 4. kesäkuuta 1991 | ||
| Syntymäpaikka | Napoli, Italia | ||
| Pelipaikka | laitahyökkääjä | ||
| Pituus | 163 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | Sampdoria | ||
| Pelinumero | 10 | ||
| Junioriseurat | |||
| 2006–2009 | Napoli | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2009–2022 | Napoli | 337 | (96) |
| 2009–2010 | → Cavese (laina) | 10 | (0) |
| 2010–2011 | → Foggia (laina) | 33 | (19) |
| 2011–2012 | → Pescara (laina) | 37 | (18) |
| 2022–2025 | Toronto FC | 66 | (15) |
| 2026 | Pescara | 13 | (5) |
| 2026– | Sampdoria | 0 | (0) |
| Maajoukkue | |||
| 2012–2022 | Italia | 54 | (10) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 1. elokuuta 2026.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Italia | |||
| Miesten jalkapallo | |||
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa | Eurooppa 2020 | ||
Lorenzo Insigne (s. 4. kesäkuuta 1991 Frattamaggiore, Napoli, Italia) on italialainen jalkapalloilija. Hän edustaa Serie B:ssä pelaavaa Sampdoriaa ja on pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä. Insigne voitti Italian maajoukkueen pelaajana Euroopan-mestaruuden vuonna 2021.[1]
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Insigne on kotikaupunkinsa jalkapalloseura Società Sportiva Calcio Napolin kasvatti. Hän pelasi vuodet 2009–2012 lainasopimuksilla alemmissa sarjoissa Cavesessa, Foggiassa ja Pescarassa. Ensimmäisen kerran hän pääsi Serie A:n ottelussa kentälle tammikuussa 2010. Kaudella 2012–2013 hän nousi Napolin vakiokokoonpanoon ja pelasi 37 liigaottelua, joista 16 ottelua avauskokoonpanossa. Hän teki kauden aikana viisi maalia, joista ensimmäisen 16. syyskuuta 2012 kotiottelussa Parmaa vastaan. Kunakin kausista 2015–2018 hän pelasi 37 ottelua Napolin 38 liigaottelusta ja oli noina kausina avauskokoonpanossa 34, 35 ja 36 kertaa. Kaudella 2016–2017 hän teki yhden kauden Serie A -maaliennätyksekseen 18 maalia ja oli koko liigan maalintekijätilaston seitsemäs. Kaudella 2015–2016 hän teki Serie A:ssa 12 maalia ja kaudella 2018–2019 kymmenen maalia pelattuaan loukkaantumisten ja pelikieltojen vuoksi vain 28 ottelua. Kaudella 2019–2020 hän oli Napolin joukkueen kapteeni ja jatkoi tehtävässä seuraavalla kaudella, jolloin hän teki kahdeksan maalin kauden perään 19 maalia ja oli koko liigan seitsemänneksi paras maalintekijä (italialaisista toiseksi paras). Kaudella 2021–2022 hän teki 32 liigaottelussa 11 maalia.[1]
Insigne teki Italian cupin loppuottelussa kaksi maalia vuonna 2014 Napolin voittaessa Fiorentinan 3–1.[1] Hän voitti toisen kerran Italian cupin vuonna 2020 ja teki maalin loppuottelun ratkaisseessa rangaistuspotkukilpailussa.[1][2] Hän on pelannut Mestarien liigassa 30 ottelua, joissa hän on tehnyt 11 maalia, ja Eurooppa-liigassa 39 ottelua, joissa hän on tehnyt kuusi maalia.[1]
Insigne siirtyi Major League Soccerin Torontoon ilmaissiirrolla kesällä 2022.[3] Ensimmäisen kauden 11 ottelussa hän teki kuusi maalia ja kaudella 2023 pelaamissaan 20 ottelussa neljä maalia. Kaudella 2024 hän pelasi 23 ottelua, joissa hän teki neljä maalia ja antoi kuusi maalisyöttöä. Kaudella 2025 hän ehti pelata Torontossa 12 ottelua, joissa hän teki yhden ja syötti kolme maalia.[1] Heinäkuussa 2025 Insigne ja Toronto purkivat sopimuksensa yhteisymmärryksessä.[4]
Tammikuun lopussa 2026 Insigne solmi loppukauden mittaisen sopimuksen italialaisseura Pescaran kanssa, jota hän oli edustanut aiemmin lainalla kaudella 2011–2012.[5] Kevätkaudella 2026 hän pelasi Serie B:ssä 13 ottelua, joissa hän teki viisi ja syötti kolme maalia Pescaran pudotessa kauden päätteeksi Serie C:hen.[1][6]
Heinäkuussa 2026 Insigne teki kaksivuotisen sopimuksen Serie B -seura Sampdorian kanssa.[7]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Insigne teki ensiesiintymisensä Italian maajoukkueessa 11. syyskuuta 2012 MM-karsintaottelussa Maltaa vastaan. MM-kilpailuissa 2014 hän pelasi alkulohko-ottelussa Costa Ricaa vastaan. EM-kilpailuissa 2016 hän pääsi vaihtopelaajana kentälle kolmessa ottelussa. Italian ja Saksan välisen puolivälieräottelun päättäneessä rangaistuspotkukilpailussa hän oli ensimmäinen laukoja ja teki maalin, mutta Saksa voitti lopulta tuon ottelun. Italian mestaruuteen päättyneissä kesän 2021 EM-kilpailuissa hän teki maalin alkulohko-ottelussa Turkkia ja puolivälieräottelussa Belgiaa vastaan. Hän pelasi avauskokoonpanossa lukuun ottamatta jatkopaikan kannalta merkityksetöntä viimeistä alkulohko-ottelua.[1] Insigne on pelannut 54 maaottelua ja tehnyt niissä kymmenen maalia. Hän on pelannut maajoukkueessa viimeksi maaliskuussa 2022.[1][8]
Maalit Italian maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Italian maalit mainittu ensin.[1]
| # | Päivämäärä | Pelipaikka | Vastustaja | Lopputulos | Kilpailu |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 14.8.2013 | Rooma, Italia |  Argentiina | 1–2 | Ystävyysottelu |
| 2 | 24.3.2016 | Udine, Italia |  Espanja | 1–1 | Ystävyysottelu |
| 3 | 11.6.2017 | Udine, Italia |  Liechtenstein | 5–0 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
| 4 | 27.3.2018 | Lontoo, Englanti |  Englanti | 1–1 | Ystävyysottelu |
| 5 | 8.6.2019 | Ateena, Kreikka |  Kreikka | 3–0 | EM-kilpailujen 2020 karsinnat |
| 6 | 11.6.2019 | Torino, Italia |  Bosnia ja Hertsegovina | 2–1 | EM-kilpailujen 2020 karsinnat |
| 7 | 15.11.2019 | Zenica, Bosnia ja Hertsegovina | Bosnia ja Hertsegovina | 3–0 | EM-kilpailujen 2020 karsinnat |
| 8 | 4.6.2021 | Bologna, Italia |  Tšekki | 4–0 | Ystävyysottelu |
| 9 | 11.6.2021 | Rooma, Italia |  Turkki | 3–0 | EM-kilpailut 2021 |
| 10 | 2.7.2021 | München. Saksa | .svg){kind=small} Belgia | 2–1 | EM-kilpailut 2021 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lorenzo Insigne Transfermarkt. (englanniksi)
- ↑ Wed 17 Jun 2020 Italian Coppa Italia: Napoli – Juventus 0–0 18.6.2020. BBC. Viitattu 18.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Lorenzo Insigne: Toronto FC to sign Napoli captain on free transfer in July BBC Sport. 8.1.2022. Viitattu 30.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Toronto agrees contract terminations with Insigne, Bernardeschi ESPN. 1.7.2025. Viitattu 30.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Bettoni, Lorenzo: Pescara confirm Insigne’s return: ‘He’s back’ – video Football Italia. 30.1.2026. Viitattu 30.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Ex-Toronto FC star Lorenzo Insigne relegated to Italy’s Serie C with Pescara Waking The Red. 11.5.2026. Viitattu 1.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Holovach, Mariana: Lorenzo Insigne joins Sampdoria on two-year deal Tribuna. 8.7.2026. Viitattu 1.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Di Maggio, Roberto & Pierrend, José Luis: Italy - Record International Players 18.11.2021. RSSSF. Viitattu 23.12.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lorenzo Insigne Wikimedia Commonsissa
- Lorenzo Insignen tilastot AIC.football.it-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (italiaksi)
1 Buffon | 2 De Sciglio | 3 Chiellini | 4 Darmian | 5 Motta | 6 Candreva | 7 Abate | 8 Marchisio | 9 Balotelli | 10 Cassano | 11 Cerci | 12 Sirigu | 13 Perin | 14 Aquilani | 15 Barzagli | 16 De Rossi | 17 Immobile | 18 Parolo | 19 Bonucci | 20 Paletta | 21 Pirlo | 22 Insigne | 23 Verratti | Valmentaja Prandelli
1 Buffon | 2 De Sciglio | 3 Chiellini | 4 Darmian | 5 Ogbonna | 6 Candreva | 7 Zaza | 8 Florenzi | 9 Pellè | 10 Motta | 11 Immobile | 12 Sirigu | 13 Marchetti | 14 Sturaro | 15 Barzagli | 16 De Rossi | 17 Éder | 18 Parolo | 19 Bonucci | 20 Insigne | 21 Bernardeschi | 22 El Shaarawy | 23 Giaccherini | Valmentaja Conte
1 Sirigu | 2 Di Lorenzo | 3 Chiellini | 4 Spinazzola | 5 Locatelli | 6 Verratti | 7 Castrovilli | 8 Jorginho | 9 Belotti | 10 Insigne | 11 Berardi | 12 Pessina | 13 Emerson | 14 Chiesa | 15 Acerbi | 16 Cristante | 17 Immobile | 18 Barella | 19 Bonucci | 20 Bernardeschi | 21 Donnarumma | 22 Raspadori | 23 Bastoni | 24 Florenzi | 25 Tolói | 26 Meret | Valmentaja Mancini
