Siirry sisältöön

Oromia

Wikipediasta
Oromia
Lippu
Lippu
Sijainti
Sijainti
Valtio  Etiopia
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Adama
Pinta-ala 353632 km²
Väkiluku (2022) 40 061 083[1]
Kielet oromo
Kansat oromot (85 %),
amharat (9,1 %),
guraget (1,3 %)
Verkkosivu

Oromia on yksi Etiopian yhdeksästä etnisin perustein jaetusta osavaltiosta. Nimensä se on saanut oromo-kansalta, joka on alueella enemmistönä.

Oromian pinta-ala on 320 000 neliökilometriä ja sen arvioitu asukasluku vuonna 2022 oli noin 40 miljoonaa. Se on Etiopian suurin osavaltio sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan.[1] Oromia käsittää kokonaan entisen Arsin osavaltion (vuodesta 1995 lähtien) sekä osia Balen, Haraghen, Illubaborin, Kaffan, Shewan, Sidamon ja Welengan entisistä osavaltioista. Oromian pääkaupunki on Adama eli Nazret. Muita tärkeitä Oromian kaupunkeja ovat muun muassa Debre Zeit, Dembidolo, Jimma, Nekemte ja Shashamane.

Oromian alueella on kokonaan tai osittain kuusi kansallispuistoa: Abijatta-Shallan, Arsivuorten, Balevuorten, Dati Wolelin, Awashin ja Boranan kansallispuistot.[2]

Etiopian suurimmat kaupungit, Addis Abeba ja Dire Dawa, sijaitsevat Oromian rajojen sisällä, mutta ne ovat osavaltiojaosta erillisiä eivätkä siis kuulu Oromiaan. Pääkaupunki Addis Abeba (oromoksi Finfinnee) oli aiemmin Oromian alueen pääkaupunki, ja pääkaupungin siirtäminen Adamaan herätti vastustusta. Vuonna 2005 hallitusta lähellä oleva Oromo Peoples' Democratic Organization (OPDO) julisti suunnitelman siirtää pääkaupungin Finfinneen eli Addis Abebaan.

Oromojen keskuudessa on separatistisia voimia, jotka havittelevat oromoille itsenäistä kansallisvaltiota Oromiasta.[3] Tätä pyrkimystä on pitkään ruokkinut oromojen alistettu asema Etiopian valtapolitiikassa, jossa valtaa ovat pitäneet käsissään vuoroin amharat ja tigret. Levottomuudet eivät loppuneet edes ensimmäisen oromon, Abiy Ahmed Alin nousuun pääministteriksi vuonna 2018, jolloin kapinaallisjoukoista tehtiin puolue.[4]

Oromian asukkaat edustavat monia etnisiä ryhmiä, suurimpina oromot (85 %), amharat (9,1 %) ja guraget (1,3 %).

  1. 1 2 Ethiopia: Regions and Districts citypopulation.de. Viitattu 21.3.2026.
  2. ↑ Excellent places to go visitoromia.org. Viitattu 22.3.2026.
  3. ↑ What is behind clashes in Ethiopia's Oromia and Somali regions? BBC. 2017. Viitattu 22.3.2026.
  4. ↑ Ethiopia's Oromia conflict: Why a teacher was killed 'execution-style' BBC. 2021. Viitattu 22.3.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Afrikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.