Siirry sisältöön

Troy Aikman

Wikipediasta
Troy Aikman
Henkilötiedot
Syntynyt21. marraskuuta 1966
West Covina, Kalifornia
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
Pituus 193 cm
Paino 100 kg
Pelipaikka pelinrakentaja
Pelinumero 8
Pelaajaura
Seurat Dallas Cowboys
NFL-varaus 1. varaus, 1989
Dallas Cowboys
Pääsarjaura 1989–2000
Hall of Fame 2006
Aiheesta muualla
www.aikman.com

Troy Kenneth Aikman (s. 21. marraskuuta 1966, West Covina, Kalifornia)[1] on yhdysvaltalainen entinen amerikkalaisen jalkapallon pelinrakentaja (engl. quarterback, lyh. QB), joka pelasi koko 12 kautta kestäneen ammattilaisuransa NFL-liigan Dallas Cowboysissa vuosina 1989–2000. Hän johti Cowboysin kolmeen Super Bowl -voittoon (XXVII, XXVIII ja XXX), kuului tunnettuun Triplets-hyökkäyskolmikkoon yhdessä Emmitt Smithin ja Michael Irvinin kanssa, valittiin kuudesti Pro Bowliin ja palkittiin Super Bowl XXVII:n arvokkaimpana pelaajana.[2] Aikman valittiin Pro Football Hall of Fameen vuonna 2006 ja College Football Hall of Fameen vuonna 2008.[2]

Peliuransa jälkeen Aikman siirtyi television urheiluselostajaksi ja aloitti vuonna 2001 NFL on Fox -lähetysten asiantuntijakommentaattorina. Hän nousi kanavan ykköstiimiin yhdessä selostaja Joe Buckin kanssa, ja kaksikosta tuli NFL-historian pitkäikäisin selostajapari; vuodesta 2022 lähtien he ovat toimineet ESPN:n Monday Night Football -otteluiden vakioasiantuntijoina.[3]

Aikman toimii omistajana ja sijoittajana useissa urheilu- ja kuluttajaliiketoiminnan hankkeissa ja on aktiivinen lasten terveyden ja koulutuksen tukemisessa muun muassa Troy Aikman Foundation -säätiön, United Way of Metropolitan Dallasin ja National Football Foundationin kautta.[4][5] Aikman toimii myös yritystilaisuuksien keynote- ja motivaatiopuhujana Yhdysvalloissa.[6]

Varhaisvuodet ja yliopistoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja lukio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikman syntyi West Covinassa Kaliforniassa ja vietti varhaislapsuutensa lähikaupunki Cerritosissa.[7] 12-vuotiaana hänen perheensä muutti Henryettaan Oklahomaan ja asettui noin 11 kilometrin päähän kaupungista sijaitsevalle maatilalle.[7] Aikmanin mukaan tilan arki – sikojen, vuohien, hevosten ja lehmien ruokkiminen ennen koulupäivän alkua – opetti hänelle työnteon merkityksen ja muodosti perustan hänen myöhemmälle työmoraalilleen.[8]

Henryettan lukiossa Aikman pelasi amerikkalaista jalkapalloa ja baseballia saavuttaen All-State-tason tunnustusta.[7] Hän valmistui lukion priimuksena ja voitti vuonna 1983 Oklahoman osavaltion lukioiden kirjoituskonekilpailun mestaruuden.[8][9]

Oklahoma Sooners

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukion jälkeen Aikman rekrytoitiin yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista pelinrakentajista ja hän sitoutui University of Oklahoman jalkapallo-ohjelmaan päävalmentaja Barry Switzerin johdolla.[10] Hän pelasi kaudella 1984 varapelinrakentajana wishbone-hyökkäystä käyttäneessä joukkueessa.[11]

Kaudelle 1985 Oklahoma otti käyttöön enemmän heittoihin perustuvan hyökkäyksen, ja Aikmanista tuli Soonersin ykköspelinrakentaja.[10] Hän aloitti kauden vahvasti, mutta mursi sääriluunsa kotiottelussa Miami Hurricanesia vastaan, kun Miami-puolustaja Jerome Brown taklasi hänet.[12] Aikmanin tilalle tullut tulokaspelinrakentaja Jamelle Holieway johdatti Soonersin takaisin perinteiseen wishbone-hyökkäykseen ja NCAA-mestariksi kaudella 1985.[13]

Holiewayn menestys ja joukkueen paluu juoksuvoittoiseen wishbone-hyökkäykseen kavensivat Aikmanin mahdollisuuksia pelata heittopainotteisena pelinrakentajana. Aikman on myöhemmin kertonut, ettei pitänyt wishbone-hyökkäystä omiin vahvuuksiinsa sopivana ja koki tarvitsevansa ympäristön, jossa pelataan NFL-tyylistä heittopeliä.[10] Switzerin tukemana hän päätti siirtyä muualle ja valitsi UCLA:n yliopiston, jonka hyökkäys perustui pro style -pelitapaan.[10]

UCLA Bruins

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1986 alussa Aikman siirtyi UCLA:n yliopistoon, jota valmensi Terry Donahue. Siirto mahdollisti pelityylin, joka sopi paremmin heittovoittoiselle pelinrakentajalle kuin Oklahoman wishbone-hyökkäys.[10] NCAA:n sääntöjen vuoksi häneltä meni yksi kausi pelioikeutta, joten hän pelasi UCLA:ssa vasta kausilla 1987 ja 1988.[11]

Kaudella 1987 Aikman nousi Bruinsin ykköspelirakentajaksi ja heitti 2 527 jaardia, 17 touchdownia ja 8 syötönkatkoa 65 prosentin osumatarkkuudella. Hänet valittiin Pac-10-konferenssin vuoden hyökkäyspelaajaksi.[11] Joukkue päätti kautensa tulokseen 10–2 ja voitti Aloha Bowlin (nykyisin Hawaii Bowl) Floridaa vastaan 20–16.[14]

Seniorikaudellaan 1988 Aikman heitti 2 771 jaardia sekä 24 touchdownia ja voitti Davey O'Brien Awardin Yhdysvaltain parhaana yliopistopelinrakentajana – ensimmäisenä UCLA:n historiassa.[11][14] Hänet valittiin yksimielisesti All-American-tähdistöön ja sijoittui kolmanneksi Heisman Trophy -äänestyksessä Barry Sandersin ja Rodney Peeten jälkeen.[15] Bruins nousi kauden aikana hetkeksi yhdysvaltalaisen uutistoimisto Associated Pressin (AP) valtakunnallisen mediaäänestyksen ykköseksi.[15]

Kauden päätteeksi UCLA kohtasi 1989 Cotton Bowl Classicissa Arkansasin Dallasissa. Aikman johdatti joukkueen 17–3-voittoon ja valittiin ottelun arvokkaimmaksi pelaajaksi.[16] Hän päätti UCLA-uransa joukkueen kaikkien aikojen tilastojohtajiin kuuluvana pelinrakentajana.[14]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattilaisura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varaus ja tulokaskausi (1989–1990)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dallas Cowboys varasi Aikmanin ensimmäisenä pelaajana vuoden 1989 NFL Draftissa. Varaus tapahtui pian sen jälkeen, kun uusi omistaja Jerry Jones oli ostanut seuran helmikuussa 1989 ja palkannut päävalmentajaksi entisen yliopistovalmentajan Jimmy Johnsonin University of Miamista.[2][17]

Tulokaskaudellaan 1989 Aikman nimettiin heti aloituspelaajaksi joukkueeseen, joka oli jälleenrakennuksessa valmentaja Tom Landryn pitkän valtakauden jälkeen. Cowboys voitti kaudella vain yhden ottelun (1–15) ja Aikmanin saldo aloittavana pelinrakentajana oli 0–11. Hän heitti 1 749 jaardia, 9 touchdownia ja 18 syötönkatkoa 52,9 prosentin osumatarkkuudella sekä kärsi 38 säkitystä.[1] Kausi oli osa laajempaa uudelleenrakennusta, jonka näkyvin siirto oli tähtikeskushyökkääjä Herschel Walkerin kauppaaminen Minnesota Vikingsiin lokakuussa 1989. Vastineeksi saadut varausvuorot muodostivat perustan 1990-luvun alun mestarijoukkueelle.[18]

Kaudella 1990 Cowboys paransi tuloksensa 7–9:ään muun muassa varaamalla keskushyökkääjä Emmitt Smithin. Aikman pelasi 15 ottelua aloittajana, heitti 2 579 jaardia, 11 touchdownia ja jälleen 18 syötönkatkoa.[1] Vaikka pudotuspelipaikka jäi vielä saavuttamatta, nämä kaksi kautta muodostivat myöhemmin Dallasin 1990-luvun dynastian ja Aikmanin aseman seuran pitkäaikaisena pelinrakentajana pohjan.

Dallas-dynastian nousu ja mestaruusvuodet (1991–1995)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Troy Aikman (8), Emmitt Smith (22) ja Michael Irvin (88) Dallas Cowboysin ottelussa.
Troy Aikman (8), Emmitt Smith (22) ja Michael Irvin (88) Dallas Cowboysin ottelussa. Trio muodosti 1990-luvun alussa kuuluisan Triplets-hyökkäyskolmikon.

Kaudella 1991 Dallas Cowboys eteni pudotuspeleihin ensimmäistä kertaa Aikmanin uralla. Joukkueen runkosarjatulos oli 11–5, ja hyökkäyksen koordinaattoriksi tullut Norv Turner rakensi heittopeliä, jonka ympärille muotoutui pelinrakentaja Aikmanin, keskushyökkääjä Emmitt Smithin ja laitahyökkääjä Michael Irvinin muodostama hyökkäyskolmikko, joka tunnettiin nimellä The Triplets.[2][19] Aikman heitti 2 754 jaardia, 11 touchdownia ja 10 syötönkatkoa.[1] Pudotuspeleissä Cowboys voitti villikorttikierroksella Chicago Bearsin 17–13, mutta hävisi divisioonakierroksella Detroit Lionsille 6–38.[1]

Kaudella 1992 Cowboys voitti NFC East -divisioonan tuloksella 13–3. Aikman pelasi kaikki 16 runkosarjaottelua, heitti 3 445 jaardia, 23 touchdownia ja 14 syötönkatkoa 64,0 prosentin osumatarkkuudella ja valittiin ensimmäistä kertaa Pro Bowliin.[1] Pudotuspeleissä Dallas eteni Super Bowl XXVII:ään, jossa se kohtasi Buffalo Billsin. Cowboys voitti ottelun 52–17, ja Aikman valittiin Super Bowlin arvokkaimmaksi pelaajaksi 22 onnistuneen heiton, 273 jaardin ja neljän touchdownin suorituksellaan.[20]

Kaudella 1993 Cowboys uusi NFC Eastin mestaruuden tuloksella 12–4. Aikman heitti 3 100 jaardia, 15 touchdownia ja 6 syötönkatkoa.[1] Joukkue eteni toistamiseen Super Bowliin (Super Bowl XXVIII), jossa se kohtasi jälleen Buffalo Billsin. Dallas voitti 30–13 ja saavutti seurahistoriansa toisen peräkkäisen mestaruuden; keskushyökkääjä Emmitt Smith valittiin ottelun arvokkaimmaksi pelaajaksi.[1][21]

Kausi 1994 toi Cowboyseille runkosarjatuloksen 12–4 ja kolmannen peräkkäisen paikan NFC:n loppuottelussa, mutta San Francisco 49ers voitti Dallasin konferenssifinaalissa 38–28.[1]

Kaudella 1995 Cowboys voitti jälleen NFC Eastin tuloksella 12–4. Aikman heitti 3 304 jaardia, 16 touchdownia ja 7 syötönkatkoa.[1] Pudotuspeleissä Dallas kaatoi Philadelphia Eaglesin ja Green Bay Packersin ennen kuin kohtasi Super Bowl XXX:ssä Pittsburgh Steelersin. Cowboys voitti ottelun 27–17 ja saavutti kolmannen mestaruuden viiden vuoden aikana.[22]

Vuosien 1991–1995 aikana Aikman heitti runkosarjassa yhteensä yli 15 000 jaardia ja vakiinnutti asemansa Cowboys-hyökkäyksen johtajana.[1] Hänet valittiin Pro Bowliin kuutena peräkkäisenä kautena vuosina 1991–1996, ja Dallas voitti kolme Super Bowlia neljän kauden jaksolla (1992, 1993 ja 1995). Useat lähteet ovat myöhemmin kuvanneet 1990-luvun alun Dallas Cowboysia NFL-dynastiana.[23][24]

Uran loppuvaiheet (1996–2000)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 1996 Dallas Cowboys eteni pudotuspeleihin tuloksella 10–6 ja voitti villikorttikierroksella Minnesota Vikingsin, mutta hävisi divisioonakierroksella Carolina Panthersille.[1] Aikman pelasi 15 runkosarjaottelua aloittajana ja heitti 3 126 jaardia, 12 touchdownia ja 13 syötönkatkoa.[1]

Kaudella 1997 Cowboys jäi pudotuspelien ulkopuolelle runkosarjatuloksella 6–10, vaikka Aikman pelasi kaikki 16 ottelua ja heitti 3 283 jaardia, 19 touchdownia ja 12 syötönkatkoa.[1] Vuosina 1998 ja 1999 hän oli ajoittain sivussa loukkaantumisten vuoksi ja pelasi runkosarjassa 11 ottelua vuonna 1998 ja 14 ottelua vuonna 1999.[1] Cowboys eteni kuitenkin villikorttikierrokselle molempina kausina, mutta putosi ensin Arizona Cardinalsia ja sitten Minnesota Vikingsia vastaan.[25][26] Aikman on kertonut kärsineensä urallaan useista aivotärähdyksistä, joista merkittävä osa sijoittui juuri 1990-luvun loppupuolelle.[27]

Kaudella 2000 Aikman aloitti 11 ottelua, mutta kausi jäi vajaaksi useiden loukkaantumisten, muun muassa aivotärähdysten, vuoksi.[28] Hänen viimeiseksi jääneessä NFL-ottelussaan Washingtonia vastaan joulukuussa 2000 tukimies LaVar Arrington taklasi Aikmanin, minkä seurauksena hän joutui sivuun ottelusta ja kausi päättyi loukkaantumiseen.[29] Dallas päätti kauden tulokseen 5–11.[1]

Helmikuussa 2001 Cowboys vapautti Aikmanin tulevasta pitkästä sopimuksesta ensisijaisesti palkkakattoon liittyvien syiden vuoksi.[30] Aikman neuvotteli mahdollisesta jatkosta muun muassa San Diego Chargersin ja Miami Dolphinsin kanssa, mutta ilmoitti 9. huhtikuuta 2001 lopettavansa pelaajauransa.[31]

Aikman päätti 12-vuotisen NFL-uransa Dallas Cowboysin kaikkien aikojen tilastojohtajana syötetyissä jaardeissa (32 942) ja touchdown-syötöissä (165).[1] Myöhemmin hänen ohitseen Cowboysin syöttötilastoissa nousivat pelinrakentajat Tony Romo ja Dak Prescott, joista Prescottista tuli seuran kaikkien aikojen syöttöjaarditilaston ykkönen 23. marraskuuta 2025 pelatussa ottelussa Philadelphia Eaglesia vastaan.[32][33]

Pelityyli ja persoona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikmania on usein luonnehdittu perinteiseksi pocket-pelinrakentajaksi, jonka vahvuuksia olivat heittojen ajoitus, nopea heitonlähtö ja tarkka syöttötekniikka.[2][34][35] Pro Football Hall of Fame -esittelyissä ja myöhemmissä analyyseissa häntä on kuvattu kurinalaiseksi, älykkääksi ja epäitsekääksi pelinrakentajaksi, joka asetti joukkueen menestyksen omien tilastojensa edelle.[2] Aikman johti NFL:ää syöttöjen täsmällisyysprosentissa kaudella 1993 (69,1 %) ja päätti uransa 61,5 prosentin onnistumisprosenttiin, mikä heijastaa hänen pelityylinsä painotusta lyhyisiin ja keskipitkiin, korkean onnistumistodennäköisyyden heittoihin.[1]

1990-luvun mestaruusvuosina Dallas Cowboys käytti runsaasti keskushyökkääjä Emmitt Smithin juoksuja ja laitahyökkääjä Michael Irviniin nojaavaa heittopeliä pro style -hyökkäyksessä, jossa Aikmanin rooli oli toteuttaa pelisuunnitelmaa täsmällisesti ja hallita ottelun rytmiä. Joukkuetoveri Irvin on kuvannut Aikmanin syöttöjä siten, että hänen heittämä pallo ”tuli suoraan numeroon” eli osui vastaanottajan pelipaidan numeroon, mikä korostaa Aikmanin tarkkuutta myös tiukoissa pelitilanteissa.[36][37]

Persoonaltaan Aikmania on profiileissa kuvattu hiljaiseksi, vakavaksi ja yksityisyyttään suojelevaksi pelaajaksi, joka suhtautui varautuneesti 1990-luvun alun ”Aikmaniaan” liittyneeseen julkisuuteen.[38][39] Dallas Morning Newsin ja D Magazine -lehden artikkeleissa häntä on kuvattu ujoksi ja kohteliaaksi ”maalaispojaksi”, joka pyrki pitämään yksityiselämänsä erillään seuran omistaja Jerry Jonesin johdolla rakennetusta näkyvästä julkisuudesta Dallas Cowboys -joukkueen ympärillä.[38][40]

Kentällä Aikmania on sen sijaan kuvattu vaativaksi ja auktoritatiiviseksi johtajaksi, jonka pelityyli oli ”all business” ja jota on luonnehdittu perfektionistiksi, jolle kova työnteko, kurinalaisuus ja huolellinen valmistautuminen olivat keskeisiä arvoja.[39] Taustajuttujen mukaan hän vaati joukkuekavereiltaan vastuiden tarkkaa noudattamista, piti huddlessa (huddle, hyökkäyksen kokoontuminen ennen aloitussyöttöä) puheet lyhyinä ja suorasukaisina eikä juuri sallinut sivukeskusteluja kentällä.[39][41][42] Aikman on omissa haastatteluissaan liittänyt työmoraalinsa Henryettan lähellä sijainneelle kotitilalle ja nuoruuden maatilatyöhön.[40][43]

Fyysinen profiili ja NFL-varaustilaisuuden testit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikmanin peliuransa aikana hänen virallisiksi mitoikseen ilmoitettiin pituus 193 cm (6 ft 4 in) ja paino noin 100 kg (220 lb).[1] Hän oli tyypillinen 1980-luvun lopun kookas pocket-pelinrakentaja, jonka koko ja heittokyky vastasivat NFL-seurojen perinteisiä ihannemittoja pelinrakentajan paikalle.[2]

NFL-draftin yhteydessä pelaajien fyysisiä ominaisuuksia mitataan NFL Scouting Combine -tapahtumassa ja yliopistojen omilla Pro Day -tilaisuuksilla. Näissä testataan muun muassa 40 jaardin (noin 36,6 metrin) juoksunopeutta, 225 paunan (102 kg) penkkipunnerruksen toistomääriä sekä erilaisia ketteryys- ja hyppytestejä.[44] Los Angeles Timesin Cotton Bowl -viikon artikkelin mukaan Aikman kertoi Dallasissa järjestetyssä radio-ohjelmassa parhaaksi 40 jaardin ajakseen 4,7 sekuntia ja parhaaksi penkkipunnerrustuloksekseen 330 paunaa (noin 150 kg).[45] Luvut ovat linjassa sen kanssa, että Aikman pelasi perinteisenä, kookkaana pocket-pelinrakentajana, jonka rooli painottui heittopelin toteuttamiseen ja ottelun rytmin hallintaan.[2][1]

Loukkaantumiset pelitilanteissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikmanin ura ajoittui aikaan, jolloin NFL:ssä ei vielä ollut nykyisenkaltaisia pelaajien loukkaantumista ja aivotärähdyksiä koskevia suojaprotokollia ja jolloin NFL-pelaajiin kohdistuvat kovat kontaktit olivat 1990-luvulla säännöiltään sallivampia kuin 2000-luvulla.[46][47]

Vuoden 1994 NFC:n mestaruusottelussa San Francisco 49ersia vastaan Aikman sai aivotärähdyksen, jonka seurauksena hän kärsi muistikatkoksesta ja vietti yön sairaalassa. Myöhemmin hän on kertonut heränneensä sairaalassa kysyen ”Pelasinko minä? Voitimmeko me?” (engl. Did I play? Did we win?), ja tapausta on myöhemmässä keskustelussa käytetty esimerkkinä siitä, miten pelitilanteessa syntyneitä aivotärähdyksiä ei tuolloin vielä systemaattisesti tunnistettu eikä hoidettu nykyisten käytäntöjen mukaisesti.[48]

Uraansa myöhemmin arvioidessaan Aikman on kertonut kokeneensa useita aivotärähdyksiä, arvioinut niiden kokonaismäärän olevan noin kuudesta kahdeksaan ja kuvannut kahden olleen vakavia sekä maininnut aivotärähdysten, muiden vammojen ja erityisesti selkävaivojen olleen terveyteen liittyviä tekijöitä uransa päättymisen taustalla.[47][48]

2000-luvulla NFL on reagoinut taklausten aiheuttamista aivovammoista käytyyn keskusteluun kiristämällä sääntöjään ja uudistamalla aivotärähdysprotokollaa muun muassa rajoittamalla kypärä kypärää vasten suuntautuvia taklauksia ja estämällä oireilevia pelaajia palaamasta kentälle saman ottelun aikana.[49][50] Liiga on sittemmin jatkanut sääntöjen ja pelaajaturvallisuuden käytäntöjen tarkistamista osana pyrkimystä parantaa pelin turvallisuutta ja vähentää pitkäaikaisten aivovammojen riskiä.[47][46] [51][52]

Saavutukset ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NFL-saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dallas Cowboys -kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

College- ja lukioajan palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hall of Fame -valinnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NFL-uran tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runkosarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikman pelasi NFL-urallaan 165 runkosarjaottelua, joista hän aloitti kaikki. Vuoden 1993 täsmällisyysprosentti 69,1 oli samalla koko NFL:n paras.[1] Super Bowl -mestaruusvuodet on merkitty vaaleanvihreällä taustavärillä.

VuosiSeuraOttelut
(GP/GS)		Syötöt
(COMP/ATT)		Täsm.%SyöttöjaarditTDINTRating
1989Dallas Cowboys11/11155/29352,91 74991855,7
1990Dallas Cowboys15/15226/39956,62 579111866,6
1991Dallas Cowboys12/12237/36365,32 754111086,7
1992Dallas Cowboys16/16302/47363,83 445231489,5
1993Dallas Cowboys14/14271/39269,13 10015699,0
1994Dallas Cowboys14/14233/36164,52 676131284,9
1995Dallas Cowboys16/16280/43264,83 30416793,6
1996Dallas Cowboys15/15296/46563,73 126121380,1
1997Dallas Cowboys16/16292/51856,43 283191278,0
1998Dallas Cowboys11/11187/31559,42 33012588,5
1999Dallas Cowboys14/14263/44259,52 964171281,1
2000Dallas Cowboys11/11156/26259,51 63271464,3
YhteensäDallas Cowboys165/1652 898/4 71561,532 94216514181,6

GP/GS = pelatut ja aloitetut ottelut, COMP/ATT = onnistuneet syötöt ja yritykset, Täsm.% = syöttöjen onnistumisprosentti, TD = touchdown-syötöt, INT = syötönkatkot ja Rating = pelinrakentajan teholuku. Tilastot: Pro-Football-Reference[1] ja NFL.com.[58]

Pudotuspelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikman pelasi urallaan 16 pudotuspeliottelua (15 aloitusta) ja johdatti Cowboysin voittoon 11 kertaa. Super Bowl -mestaruusvuodet on merkitty vaaleanvihreällä taustavärillä.

VuosiSeuraOttelut
(GP/GS)		Syötöt
(COMP/ATT)		Täsm.%SyöttöjaarditTDINTRating
1991Dallas Cowboys1/011/1668,81140163,0
1992Dallas Cowboys3/361/8968,579580126,4
1993Dallas Cowboys3/361/8274,468653104,0
1994Dallas Cowboys2/253/8363,97174487,3
1995Dallas Cowboys3/353/8066,371741106,1
1996Dallas Cowboys2/237/6556,93431451,0
1998Dallas Cowboys1/122/4944,91911337,0
1999Dallas Cowboys1/122/3857,92860170,7
YhteensäDallas Cowboys16/15320/50263,73 849231788,3

Ura peliuran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio- ja selostusura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Troy Aikman selostustehtävissä Packers–Redskins-wildcard-ottelussa vuonna 2016.
Troy Aikman selostustehtävissä NFL:n Packers–Redskins-wildcard-ottelussa vuonna 2016.

Peliuransa päätyttyä Aikman siirtyi saman vuoden syksyllä televisioon urheiluselostajaksi, josta muodostui hänen toinen pitkäaikainen uransa. Hän aloitti NFL on Fox -lähetysten asiantuntijakommentaattorina kaudella 2001 ja nousi kanavan ykköstiimiin yhdessä selostaja Joe Buckin kanssa.[59] Buck–Aikman-pari selosti Foxilla NFC-otteluita ja useita Super Bowleja vuosina 2002–2021, ja heistä tuli NFL-historian pitkäikäisin yhtäjaksoisesti yhdessä toiminut selostajapari.[3]

Aikman on jatkanut NFL-otteluiden selostamista katkeamatta 2000-luvun alusta lähtien ja ja on jatkanut NFL:n näkyvimpien televisiokommentaattoreiden joukossa myös 2020-luvulla.[3][60] Vuonna 2022 Aikman ja Buck siirtyivät yhdessä ESPN:n Monday Night Football -lähetyksiin, joissa he jatkavat edelleen liigan maanantai-iltapelin vakioasiantuntijoina.[3][61] Aikman on saanut televisiotyöstään Sports Emmy -ehdokkuuksia, ja hänen selostustyyliään on luonnehdittu analyyttiseksi ja pelin kulkua hyvin ennakoivaksi.[62]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikman on toiminut useissa urheilu- ja kuluttajaliiketoiminnan hankkeissa. Vuonna 2005 hän perusti yhdessä entisen Cowboys-pelinrakentajan Roger Staubachin kanssa Hall of Fame Racing -NASCAR-tallin, joka kilpaili Cup-sarjassa vuosina 2006–2009.[63] Hän on toiminut myös San Diego Padres -MLB-joukkueen vähemmistöomistajana.[64]

Aikman Enterprises -kattoyrityksen kautta hän on omistanut muun muassa autoliikkeitä Dallas–Fort Worth -alueella sekä Troy’s-ravintolan Texas Live! -viihdekompleksissa Arlingtonissa.[65] Vuonna 2022 hän lanseerasi oman olutbrändinsä EIGHT Elite Light Lager.[66] Aikman toimii myös yritystilaisuuksien keynote- ja motivaatiopuhujana Yhdysvalloissa.[67]

Yhteisötyö ja hyväntekeväisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikman perusti vuonna 1992 Troy Aikman Foundation -säätiön, jonka toiminta keskittyi lasten tukemiseen ja erityisesti ”Aikman’s End Zone” -leikki- ja virkistystilojen rakentamiseen lastensairaaloihin eri puolille Yhdysvaltoja.[68] Säätiö loi yhdessä muusikko Garth Brooksin Teammates for Kids -järjestön kanssa Child Life Zone -verkoston, johon kuuluu useita interaktiivisia terapeuttisia leikkitiloja lastensairaaloissa eri puolilla Yhdysvaltoja.[69]

Vuonna 2016 Aikman lakkautti oman säätiönsä ja siirsi sen varat United Way of Metropolitan Dallas -järjestön hallinnoimaan Troy Aikman Foundation Fund -rahastoon osana Unite Forever -pääomakampanjaa. Hän sitoutui samalla miljoonan Yhdysvaltain dollarin lahjoitukseen North Texasin koulutus-, terveys- ja köyhyyden vähentämisohjelmien tukemiseksi.[70][71] Säätiön toiminta jatkuu United Wayn alla Troy Aikman Foundation Fund -rahastona.[72]

Aikman on ollut mukana myös laajemmassa amerikkalaisen jalkapallon ja koulutusalan järjestötyössä. Hän on toiminut vuodesta 2010 lähtien National Football Foundationin hallituksen jäsenenä ja tukenut muun muassa UCLA:n jalkapallo-ohjelmaa sekä Dallasin alueen koulu- ja yhteisöhankkeita stipendeillä ja kampanjoilla.[73][74]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikman on esiintynyt cameorooleissa elokuvissa ja televisiossa. Vuonna 1996 hänellä oli pieni rooli Cameron Crowen ohjaamassa elokuvassa Jerry Maguire – elämä pelissä (Jerry Maguire).[75] Lisäksi Aikman on esittänyt itseään televisiosarjoissa, muun muassa animaatiosarjan The Simpsons jaksossa ”Sunday, Cruddy Sunday”, sketsisarjassa KaBlam! (osiossa Action League Now!), animaatiosarjassa King of the Hill sekä komediasarjassa Coach.[76][77]

Aikman on julkaissut uraansa ja elämäänsä käsitteleviä kirjoja, kuten lasten kirjan Things Change (1995) ja kuvateoksen Aikman: Mind, Body and Soul (1999).[78][79]

Aikman on ollut kahdesti naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä, ja hän asuu Dallasissa.[80][81]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Troy Aikman Pro-Football-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Troy Aikman Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 Troy Aikman – Biography ESPN Press Room. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Cheryl Hall: Troy Aikman’s desire to help Dallas win continues with $1M United Way gift 7.4.2016. The Dallas Morning News. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  5. ↑ NFF Adds Six Board Members 10.2.2010. National Football Foundation. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Troy Aikman – Motivational Sports Keynote Speaker Worldwide Speakers Group. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  7. 1 2 3 Troy Aikman Bio & Career Accomplishments Fox Sports. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  8. 1 2 Julie Chin: Troy Aikman talks about hometown Henryetta 9.6.2022. 2 News Oklahoma. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Cheryl Hall: How Troy Aikman became Oklahoma's 1983 high school typing champion 25.9.2017. The Dallas Morning News. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  10. 1 2 3 4 5 How Troy Aikman’s transfer from Oklahoma to UCLA changed college football history 23.6.2016. Sports Illustrated. Viitattu 2.12.2025.
  11. 1 2 3 4 5 Troy Aikman College Stats Sports-Reference College Football. Viitattu 2.12.2025.
  12. ↑ Berry Tramel: OU football: What if Troy Aikman didn’t break his ankle against Miami? 30.4.2020. The Oklahoman. Viitattu 2.12.2025.
  13. ↑ David Wharton: Oklahoma’s Jamelle Holieway is the only true freshman quarterback to lead his team to a national title 5.1.2018. Los Angeles Times. Viitattu 2.12.2025.
  14. 1 2 3 4 5 Troy Aikman – UCLA Athletics Hall of Fame UCLA Athletics. Viitattu 2.12.2025.
  15. 1 2 3 4 5 Troy Aikman – College Football Hall of Fame National Football Foundation. Viitattu 2.12.2025.
  16. ↑ Troy Aikman – Cotton Bowl Hall of Fame Cotton Bowl. Viitattu 2.12.2025.
  17. ↑ Remembering the 1989 Dallas Cowboys 2.9.2019. Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025.
  18. ↑ The Herschel Walker Trade – 30 years later 16.10.2019. Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025.
  19. ↑ The Triplets: Troy Aikman, Emmitt Smith & Michael Irvin 5.8.2020. Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  20. ↑ Super Bowl XXVII Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  21. ↑ Super Bowl XXVIII Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  22. ↑ Super Bowl XXX Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  23. ↑ Dallas Cowboys, Green Bay Packers among top NFL dynasties 3.4.2014. NFL.com. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  24. ↑ '92 Cowboys: Grit, chemistry keyed dynasty 12.5.2012. ESPN. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  25. ↑ Cardinals 20, Cowboys 7 2.1.1999. ESPN. Viitattu 2.12.2025.
  26. ↑ Vikings 27, Cowboys 10 9.1.2000. ESPN. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  27. ↑ Troy Aikman says he had at least 10 concussions during his NFL career 5.3.2020. The Dallas Morning News. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  28. ↑ Aikman must wait at least another week 15.9.2000. ESPN. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  29. ↑ Remembering Troy Aikman’s final NFL game 25.11.2020. Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  30. ↑ 12 seasons, 10 concussions later, Cowboys waive Aikman 8.3.2001. The Oklahoman. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  31. ↑ Troy Aikman announces retirement 9.4.2001. Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  32. ↑ Dak Prescott becomes Cowboys' career passing-yards leader 23.11.2025. ESPN. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  33. ↑ Dak Prescott becomes the Cowboys' all-time passing leader 23.11.2025. CBS Sports. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  34. ↑ Bob Oates: Cowboys Sign Aikman for $11.2 Million 21.4.1989. Los Angeles Times. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  35. ↑ Mel Kiper Jr.: Kiper's highest-graded quarterbacks ever for the NFL draft: John Elway ranks first since 1979, Trevor Lawrence makes the top 10 7.3.2021. ESPN. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  36. ↑ Troy Aikman: The End of an Era 17.12.2000. The Dallas Morning News. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  37. ↑ Norv Turner on Troy Aikman’s Legacy 6.8.2016. NFL.com. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  38. 1 2 Troy Aikman Won’t Dance 1992-09. D Magazine. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  39. 1 2 3 Troy, Interrupted 2001-09. D Magazine. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  40. 1 2 Tommy Cummings: In touting his concert, Troy Aikman reveals more about his roots, love for country music 10.6.2022. The Dallas Morning News. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  41. ↑ Here’s the sit-down: Fox’s Troy Aikman talks about life after broadcasting 4.1.2019. Yahoo Sports. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  42. ↑ Michael Irvin Enshrinement Speech Transcript 4.8.2007. Pro Football Hall of Fame. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  43. ↑ Berry Tramel: Troy Aikman’s values, work ethic came from his time in Oklahoma 3.8.2010. The Oklahoman. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  44. ↑ 2023 Combine Primer: Everything You Need to Know 28.2.2023. Patriots.com. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  45. ↑ Bowl Notebook: Folks in Dallas Make Aikman, a Probable Cowboy in ’89, Toast of Town 31.12.1988. Los Angeles Times. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  46. 1 2 How NFL Rules Have Evolved Throughout History 16.9.2025. Pro Football Retired Players Association. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  47. 1 2 3 Richard Deitsch: Troy Aikman on Concussions, Borland and Broadcasting 26.3.2015. Sports Illustrated. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  48. 1 2 Eric Aasen: Revisit Dallas Cowboy Star's Scary 1994 Concussion – 'Where Am I? … Did We Win?' 28.10.2013. KERA News. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  49. ↑ Concussion Protocol & Return-to-Participation Protocol 22.6.2018. National Football League. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  50. ↑ Robert D. Weinmeyer: Concussion-Related Litigation against the National Football League 2014-07. AMA Journal of Ethics. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  51. ↑ Concussion Protocol & Return-to-Participation Protocol 22.6.2018. National Football League. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  52. ↑ Robert D. Weinmeyer: Concussion-Related Litigation against the National Football League 2014-07. AMA Journal of Ethics. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  53. ↑ Super Bowl XXVII Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025.
  54. ↑ Walter Payton NFL Man of the Year NFL.com. Viitattu 2.12.2025.
  55. ↑ NFL All-Decade Team: 1990s NFL.com. Viitattu 2.12.2025.
  56. ↑ Troy Aikman – Ring of Honor Dallas Cowboys. Viitattu 2.12.2025.
  57. ↑ UCLA to retire Troy Aikman’s No. 8 jersey 28.11.2014. UCLA Athletics.
  58. ↑ Troy Aikman Stats NFL.com. Viitattu 2.12.2025.
  59. ↑ Troy Aikman joins FOX Sports 25.4.2001. Pro Football Hall of Fame. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  60. ↑ Troy Aikman rules out working for NFL team, plans to stay in broadcasting 9.9.2024. Awful Announcing. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  61. ↑ Joe Buck and Troy Aikman Move to ESPN 16.3.2022. The New York Times. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  62. ↑ Troy Aikman earns Sports Emmy nomination 11.4.2023. Awful Announcing. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  63. ↑ Hall of Fame Racing team history Jayski's NASCAR Silly Season Site. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  64. ↑ Padres announce new ownership group 16.8.2012. MLB.com. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  65. ↑ About – Aikman Enterprises Aikman Enterprises. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  66. ↑ Troy Aikman’s EIGHT Elite Light Beer Debuts New Slim Can 15.5.2025. The Beer Connoisseur. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  67. ↑ Troy Aikman – Motivational Sports Keynote Speaker Worldwide Speakers Group. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  68. ↑ Cheryl Hall: Troy Aikman’s desire to help Dallas win continues with $1M United Way gift 7.4.2016. The Dallas Morning News. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  69. ↑ Child Life Zone Cook Children’s Health Care System. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  70. ↑ Troy Aikman Dissolves His Foundation And Redirects Funds To United Way Campaign 7.4.2016. My Sweet Charity. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  71. ↑ Cheryl Hall: Troy Aikman’s desire to help Dallas win continues with $1M United Way gift 7.4.2016. The Dallas Morning News. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  72. ↑ Charity Work – The Troy Aikman Foundation Aikman Enterprises. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  73. ↑ NFF Adds Six Board Members 10.2.2010. National Football Foundation. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  74. ↑ Troy Aikman Makes $1,000,000 Donation to UCLA 20.4.2015. UCLA Athletics. Viitattu 2.12.2025. (englanniksi)
  75. ↑ Jerry Maguire (1996) – Full cast & crew IMDb. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  76. ↑ Troy Aikman – Filmography IMDb. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  77. ↑ Sunday, Cruddy Sunday Wikipedia. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  78. ↑ Things Change Goodreads. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  79. ↑ Aikman: Mind, Body and Soul Google Books / Triumph Books. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  80. ↑ Troy Aikman – Biography ESPN Press Room. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)
  81. ↑ Troy Aikman – Motivational Sports Keynote Speaker Worldwide Speakers Group. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Troy_Aikman&oldid=23916279”